Vuoden viimeinen...

päivä... treeni... päivitys! Tämä viimeinen päivä ollaan elelty erittäin ristiriitaisissa olotiloissa! Olen tyytyväinen siihen, mitä tänä vuonna saavutin, mutta tiedän että hieman kovemmalla työllä olisin saavuttanyt vielä vähän enemmän. Olen hyvilläni, että koin kaiken mitä koin, mutta odotan tulevaa vuotta jo malttamattomana. Odotan tulevaa vuotta myös pelolla, sillä sinä vuonna pitäisi tehdä paljon suuria päätöksiä, jotka pelottaa ja hirvittää... en tiedä pystynkö kaikkeen siihen mitä tuleva vuosi tuo tullessaan... Mutta siltikin en malta odottaa mitä kaikkea se tuokaan elämääni! 

Tänään olin tyytyväinen kun katselin tämän vuoden muutos-kuvia... sitten olin ERITTÄIN pettynyt itseeni kun hyppäsin vaa´alle ja se näytti +4kiloa! SIIS VIIKOSSA!!!! Joo voitte kuvitella sitä ääretöntä kiukkua minkä tunsin! Mun vatsahan lopettaa samantien toimintansa kun saa sisäänsä jotain epäsopivaa ja samalla mun koko elimistö alkaa voida pahoin... tuloksena on kaamea turvotus ja ahdistus. Joten toivon ihan tosissaan, että tänään alkanut herkuttomuus saa mun olon jälleen normalisoitumaan ja nuo kilot katoamaan. Haluaisin vaan tietää, että onko se normaalia, että paino voi OIKEASTI vaihdella viikossa noin paljon... Onko kenelläkään kokemusta? 

No, sitten lähdin salille, kunhan mies ensin tuli sieltä kotiin ja kunhan olin aikani kiukunnut tuota edellistä "episodia" ja omaa epäonnistumistani. Salilla kaikki tuntui jotenkin tahmealta, mutta samalla jotenkin hyvältä... Painot tuntuivat olevan ihan onnettoman mitättömiä, mutta siltikin kun lähdin salilta en meinannut jaksaa auton rattia kääntää... Eli tänään oli ohjelman kolmas päivä ja käsi-tissi-treeni... ;)

- Vipunostot maaten 3x10
          * 3x6kg  
- Pystypunnerrus 3x10
          * 1x6kg, 2x7kg  
- Vipunostot selän takaa sivuille 3x10/puoli
          * 3x3kg/puoli  
- Ojentajat laitteessa 3x10
          * 3x15kg  
- Hauiskäännöt laitteessa 3x10
          * 5toistoa 15kg + 5toistoa 12,5kg, 2x10kg  
- Rintaprässi 3x10
          * 8toistoa x25kg, 5toistoa x 20, 1sarja x 10kg  
- Ojentajadippi penkillä 3x10
          * ilman painoa, kannat maassa ja jalat hieman koukussa 

+ Hauiskäännöt painoilla 2x10 + 1x8, 7kg painoilla

Tein ton vähän eri järjestyksessä ja viimisenä ton rintaprässin mikä ei enää tuntunut irtoavan ei sitten niin millään, kun voimat oli NIIN kateissa. 

No salitreenin jälkeen olo on kuitenkin hieman helpottunut ja en enää ole ihan niin epätoivoinen ton mun painonvaihtelun suhteenkaan... Kaiken lisäksi mies vei mut ja lapset paikalliseen kahvilaan "syömään" ja savulohi-katkarapu-salaatti pelasti mun päivän. Tosin tuo salaatinkastikkeen määrä sai mun mielen vähän mustaksi, mutta annos tuli siltikin syötyä. Toki jos olisin sillä hetkellä ollut fiksu olisin pyytänyt salaatin ilman kastiketta, mutta enpäs sitä siinä sitten tajunnut.

Kastiketta löytyi!!!

Äsken käytiin vielä hieman kaupoilla, kun mies rikkoi oman takkinsa ja tarvitsisi siis uuden tilalle, mutta eipä me hänelle sellaista löydetty. Kaikki takit kun tuppaa olemaan tuolla mun "kaapille" liian pieniä hartioista ja käsivarsista... Noh, ehkä me joku takki jonain päivänä hänelle löydetään muttei nyt tähän hätään. Ruokakauppareissu tuli heitettyä siinä samalla ja apteekista hain itselleni maailman kalleimpia vitamiineja, josko näistä saisi tarpeeksi boostia elämään ja olemiseen?

Kuva Googlesta

Mutta nyt odottelemaan Uuden Vuoden alkamista... olkaahan tekin rauhallisesti! :DD

Toiseksi viimeistä kertaa...

Tämän päivän salireissu osoittautui aika hyväksi! Minähän vihaan ihan ylitse kaiken vatsojen ja selkien tekoa, juurikin siksi, että olen niiltä alueilta kaikein heikoimmillani! Mutta nyt olen PÄÄTTÄNYT vakaasti saada muutoksen aikaan omassa ajattelussani. Niin ja tänään ainakin onnistuin siinä... siis ihan luokattoman huonossa kunnossahan mun vatsat ja selkä ovat, mutta josko ne ensi vuoden aikana saataisiin kuntoon, tai ainakin parempaan suuntaan. Siinäpä sitä tavoitetta kerrakseen! Mutta se tämän päivän treeni sisälsi 10minuuttia crosstrainerilla sekä seuraavan patterin:

- Hyvää huomenta-liike yhdellä jalalla tangon kanssa 3x10/puoli
          * tanko + 5kg

Googlesta

- Ylätalja 3x10
          * 1x26kg, 2x33kg 

Selkä vaatii vielä PAAAAAAAAAAAALJON töitä!

- MaVe + kulmasoutu 3x10
          * 1xtanko + 15kg, 2xtanko+17kg  
- Selän ojennus 3x10
          * 5kg paino rinnalla  
- Jalkojen nosto (vatsat) 3x8-10
          * 3x10

Viimisen sarjan viiminen "nosto" teki tiukkaa... Kuinka huonossa kunnossa ihmisen vatsalihakset voikaan olla!!!???!!!

- Linkkarit sivulle 3x20
           * 3x20  
- Sivutaivutus painolla 2x12/puoli
          * 1x8kg, 1x12kg, 1x16kg eli sittenkin kolme sarjaa 

Tää ihminen alkaa näyttämään jo ihan ihmiseltä...

Ja todistus siitä, että 16kilolla tehtiin jotain!

Hyvä treeni, näin minun mittapuulla... treenin jälkeen palkkari sheikkaantui taas ihan itsestään kun tyttö tärisi käsiä myöten.

Terkkuja meidän salin vessasta!

Tänään vielä hieman hölläillään ja vetelen viimiset suklaat napaan, joo I know, oon ihan sekasin tän asian kanssa! Huomena alkaa sitten tiukka kuri ja paluu normaaliin elämään... sekä luvassa 6viikkoa sokeritonta taasen, tällä kertaa tosin lisänä se, että vähän niinkun kaikki muutkin herkut olisi kielletty. Eli ei mitään roskaruokaa tai edes niitä popcorneja... Ja kaikki tämä oman itseni vuoksi! Sitä odotellessa... huomena ehtii vielä kerran salille tämän vuoden puolella... ;)

VUOSI 2012

Mitäs se vuosi 2012 toikaan tullessaan tän mun elämänmuutoksen osalta? Paljon itsevarmuutta, terveyttä, toimintakykyä, pienempiä painoja ja mittoja, parempaa oloa, uusia mahdollisuuksia, ryhtiä, koko perheen ruokailujen muuttumista parempaan suuntaan, elämänlaadun paranemista, puhtia ja jaksamista... AINAKIN näitä asioita se vuosi toi tullessaan. Odotan jo suurella innolla mitä vuosi 2013 tuo tullessaan, mutta ennen sitä katsaus menneeseen vuoteen kuvien parissa.

Tammikuu-Joulukuu

Tammikuu-Joulukuu

Toukokuu-Joulukuu

Huhtikuu-Joulukuu

Näiden kuvien myötä kiitän teitä kaikkia lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivotan teille erittäin hyvää vuotta 2013!

Kuva Googlesta

Valintojen vaikeus

Näin elämäntaparemontin tehneenä joutuu toisinaan todella vaikeiden valintojen eteen... Eilinen sisälsi kaikin puolin erilaisia valintoja ja osa niistä oli ihan hyviä ja osa ei ehkä niin hyviä valintoja.

Ensimmäinen vaikea valinta oli lounaan tienoilla... oltiin hoitamassa asioita ja käymässä kaupoilla kun ruoka-aika sekä nälkä iski koko perheeseen. Ja mikäs olisikaan sen helpompi homma, kun kaartaa autolla Hesburgeriin... no, okei siinä kohtaa päätös ei ollut vaikea ja tiskiltä lähti mukaan kanasalaatti, ei mitään maailman parasta herkkua, mutta täytti vatsan ihan riittävästi. Niin juu ja cola zeroa lisäksi...

Mullahan piti olla sali-päivä eilen, mutta meitä Kotkalaisia hellittiin järjettömän hienolla ilmalla ja tälläselle liikkuvalle ihmiselle tämä tuotti oikein päänvaivaa! Eli siis vetääkö päälle salikamat vai ulkoilukamat... päädyin kuitenkin jälkimmäiseen. Ne harvat kerrat Suomen talvessa kun aurinko paistaa ja mittari näyttää miellyttävää -2astetta on todella harvassa ja kyllähän tälläiset tilaisuudet kannattaa käyttää hyödyksi. Ehtii sinne salille sitten seuraavanakin päivänä... tai näin vielä eilen ennen lenkille lähtöä ajattelin! 

Tekniikan ihmelapsi!

Ilma oli OIKEASTI aivan mieletön!

Lenkin jälkeen mies lähti viemään lapsia hoitoon ja yökyläilemään mummiloihin ja minä pyyhälsin suihkuun ja valmistautumaan iltaa varten. Mun yksi parhaimmista ystävistä (ja meidän esikoisen kummi) on asunut jo pitkään ulkomailla Englannissa ja Singaporessa sekä nykyään Oklahomassa, eli siis ison veden toisella puolen ja toooooooooosi kaukana. Tämä ystäväni ja hänen englannissa asuva poikaystävä käyvät suomessa yleensä kerran tai pari vuodessa. Näillä kerroilla meillä on tapana kokoontua vaihtamaan kuulumiset hyvän ruuan ja vielä paremman viinin parissa.... yleensä tämä tapahtuu kerran vuodessa ja juurikin näin joulun ja uudenvuoden tienoilla. Tälläkään kertaa ei tehty poikkeusta! En juurikaan ole ylpeä kertoessani teille, että päivän vajaa 12 viikkoa kestänyt tipattomuus katkesi eilen omasta valinnasta, muutaman siiderin ja viinilasin tähden. En kuitenkaan kiellä etteikö olisi ollut hauskaa ja mukavaa rentoutua ihanien ihmisten kanssa hörppien viini-sprizeriä (siis enhän minä pelkkää viiniä juo, pitäähän sinne sekaan hieman vichyä laittaa ettei pääse veden juonti unohtumaan!) ja nauttien aikuisten ihmisten seurasta. Sen kummempia sitä selittelemättä hölläsin tämän asian suhteen eilen, mutta tänään kasailen taas selkärankaa ja jatkan tipattomuutta tuonne huhtikuulle saakka. Sillä tavalla kohtuudella mentiin, että tänään EI ole krapulaa, ei edes mitään sen suuntaista, paitsi ehkä se pieni moraalinen sellainen! Aamulla heräsin kahdeksalta suihkuun ja aamiaiselle... kiire oli jo hakemaan lapset kotiin.

Ei mun lasista kyllä mitään limeä löytynyt... tämä kuva Googletettu.

Eilisen rötväilyn tuloksena kuitenkin tänään otetaan rauhallisesti ja unohdetaan ihan kokonaan edes sen salin olemassaolo. Tänään pötkötellään koko perheen voimin ja katsotaan joku hyvä lasten elokuva. Minä makailen sohvalla uusi paita päällä ja selailen samalla uutta kalenteria. Tein eilen siis muutaman ostoksen, sellaisia hyödyllisiä ja tarpeellisia asioita, mitkä tsemppaa mua uuden vuoden alkaessa. Näistä ostoksista alkoikin sitten parin kuukauden ostostelu-lakko... Vain ja ainoastaan tarpeellisen saa hankkia, eli siis jos lapsilta tippuu lahkeet verkkaraista tai jos omat sukat näyttää enemmän yheltä reiältä kun sukalta... Helmikuussa, mun Hypoxi-jakson päättyessä olen luvannut itselleni uudet treenihousut, sikäli mikäli mitat tippuvat riittävästi tuona jaksona, mutta muuten nyt on kukkaron nyörit tiukalla.

Uusi ihana ja pehmeä collari... ja yllättäen PINKKI!

Tän on pakko pitää mut ruodussa! ;) Yhdellä aukeamalla näkyy koko viikkoa, joten onhan se kamalaa katsottavaa jos jollekin viikolla EI tulis merkintöjä yhtään tai vaikka vaan yksi... :D

Mutta, että tälläinen oli tän keventäjän perjantai tällä kertaa. Kertokaa ihmeessä kuinka teidän viikonloppu on lähtenyt käyntiin? Toivottavasti olette omanneet hivenen paremman selkärangan kuin minä tai edes hieman liikkuneet ja syöneet terveellisesti? Vai onko joku kenties mennyt aloittamaan viikonlopun mun tavoin edelleenkin hölläillen?

Painoja, painoja...

Se saliohjelma, jonka kirjoittelin teille ennen joulua. Tänään tosiaan sain jalka/pepputreenin vedettyä läpi ja tältä se näyttää painoineen kaikkineen:

 - Kyykyt laitteessa 3x10 - tanko+30kg  
- Barbell HipThrust 3x10 - tanko+20kg 
- Pakarapotku laitteessa 3x10/puoli - 25kgX1, 30kgX2  
- Reiden ojennus laitteessa 3x10 - 20kgX3  
- Reiden koukistus laitteessa 3x10 - 20kgX1, 25kgX2  
- Pohjenousu 3x10 - ilman painoa

Lisäksi otin mukaan jalkaprässissä (vaakatasossa) tehtävät "leveät kyykyt", näitäkin kolme kympin sarjaa, painoja 60kg.

Prässin kuva Googlesta

 Näiden lisäksi poljin kuntopyörällä 10minuuttia alkuun lämpösiksi ja loppuun toiset 10minuuttia verryttely-mielessä. Tämän treenin jälkeen olo oli "hatara" ja kuten jo aiemmin kirjoittelin jalat eivät meinanneet jaksaa kantaa mua. Ai ai, kun tuntui hyvältä ja tuntuu edelleen. Noi painot on mulla taas nämä "aloitus"painot, kun vaihdoin ohjelmaa, joten nähtäväksi jää mihin näiden kanssa vielä yltää tässä tulevina viikkoina.

Kuva googletettu... BHT:llä peppu tiukkaan kuntoon

Tässä on nyt parisen viikkoa aikaa kun mulla alkaa se Hypoxi-jakso ja tulen käymään siellä 3xviikossa. Hypoxin kanssa samana päivänähän ei saa tehdä rankkaa treeniä, joten me ajotettiin nämä tiistai aamulle sekä keskiviikko ja perjantai iltapäivään... näiden lisäksi tulen käymään tanssitunneilla ja aika lähes jokaisena maanantaina pitämässä kutsuja, joten vapaita treenipäiviä jää tasan 2: lauantai ja sunnuntai... täytyy hieman miettiä, että miten tuon neljä viikkoa nyt oikein hoitaa, kun olis tää kolmijakoinen treeniohjelma tässä just tehtynä... ;) Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jostain on luovuttava... noh, ehkä tuon neljä viikkoa seisoo vaikka päällään, jotta saa tuloksia aikaseksi.

We<3It

Tuloksista puheenollen... olen nyt päätynyt siihen, että joitakin tavoitteita pitäisi tehdä tuolle tulevalle vuodelle. Ja näistä tärkeimmät varmasti ovat painon tiputtaminen ja mittojen pieneneminen sekä tämän hyvältä tuntuvan elämäntavan jatkaminen. Olen tullut siihen tulokseen, että kyllähän sen painon tulisi tippua sinne 69kiloon, ihan jo senkin takia, että voisi sanoa olevani "normaalipainoinen". Ja mitä mittoihin tulee, niin niitä en osaa tarkasti määritellä, sillä en oikeasti tiedä mihin Hypoxi ja raaka työ mut vievät. Aika ihana ajatus olisi kuitenkin ostaa jonain päivänä koon 29 farkut ja muutenkin päästä vaatteissa täysin kokoon M... se missä vaiheessa ensi vuotta tämä tulee tapahtumaan jää nähtäväksi, mutta sinne tähdätään! Ihan itseni takia, jotta olisi jotain tavoiteltavaa ja jotta voisin jonain päivänä sanoa saavuttaneeni sen, mitä halusin ja tehneeni kovan työn voidakseni elää terveellisenä ja onnellisena.

Herkkup***u ilmoittautuu!

OMNOMNOMNOM!!!! Tuntuuko kenestäkään muusta tällä hetkellä tältä???? Kaikki se vatsaan tungettu ruoka ja herkut ja ihanat ja mahtavat maistiaiset... ALKAA PIKKUHILJAA RIITTÄMÄÄN! Ehkä olo ei olisi näin "huono", jos ei olisi pitänyt sitä 11viikon sokeritonta tuossa joulun alla... MUTTA todennäköisesti olo olisi sama, mutta mahaan vedetty määrä olisi ihan toisenlainen! Toisaalta ja toisaalta.... on ollut ihana höllätä hieman, mutta onpas ihana tietää, että voi palata jo ruotuunkin.  Vielä ihanampaa on se, että tietää sen "ruotuun palaamisen" olevan se nykyinen normaali olotila. Ehkäpä juuri tästä syystä tänä jouluna syödyt suklaat tai muut herkut eivät ole ahdistaneet yhtään niin paljon kun aiempina vuosina.

Näin rennoissa merkeissä minä harvemmin olen...

Sokerittomuus siis vaikutti siihen ettei sitä makeaa OIKEASTI pysty syömään mitään järkyttäviä määriä! Ensimmäinen suklaa oli pettymys ja vihreät kuulat oli niin makeita, että meinasi leuat irrota! Mutta siltikin, kaikki oli VAAN NIIN HYVÄÄ, että "otanpas vielä yhden..."! Noh, mutta joku kohtuus siinä kuitenkin oli! Vaaka tosin näytti hiukan vajaata kahta kiloa plussaa... turvotusta! Voitte vaan kuvitella mikä on olotila, kun on noin pitkään syömättä sokeria ja sitten ottaa pari palaa suklaata... vatsahan pullahti samantien ulos ja olo on sellanen hämmentävän energisen nuutunut... eli ei hyvä ollenkaan!

Sokerittomuudesta oli minulle siis vain ja ainoastaan hyötyä! En osaa vielä sanoa, mihin seuraavat 2viikkoa minut vievät, sillä sen jälkeen alkaa taas sokerittomuus... tällä kertaa totaalinen sokerittomuus ja herkuttomuus, mikä tulee kestämään 4viikkoa. Silloin vedetään läpi minun Hypoxi-jakso ja tahdon siitä parhaat mahdolliset tulokset ja se onnistuu vain sillä, että pitää itsekin itsensä kurissa. Mutta siis tosiaan tämä jakso alkaa vasta 14.1.2013 ja siihen asti minulla on aikaa saada kadotetuksi nämä joulun aikana kerrytetyt lisäkilot. Huomena meille tulee vielä vieraita, joten pieni herkutteluhetki on luvassa, mutta siihen loppuu meidän perheen mussutus ja palataan ihan TODENTEOLLA ruotuun. Eli tänään saa siis syödä vielä sitä suklaatakin???? ;) Juu, niin varmaan...

Piti eilen valita päälle ihan tuollainen löysä paita ettei suklaa-masu näy niin pahasti... ;)

Eilenhän mun piti palata ruotuun treenien osalta... HAHHAHHAAA! Arvatkaa teinkö sitä??? Noh, ei varmaan ole vaikea arvata. Juu, EN! Ja sitten tähän se seliseli-osuus... Käytiin veljeni luona joulukahveilla, kun toinen isoveljenikin tuli tyttöystävänsä kanssa sinne Helsingistä. Tämän jälkeen tultiin kotiin ja tehtiin ruoka (ei sitten enää syötykkään jouluruokaa eilen, luojan kiitos!), jonka jälkeen ajattelin, että hieman annan ruuan lasehtia ja sitten lähden salille... Mies tuli ruuan jälken halaamaan mua ja minä nukahdin siihen... siis ruokapöytään! Haluaisin tässä kohtaa muistuttaa kaikkia, että minähän en nukahda ikinä koskaan minnekkään, hyvä jos sänkyyn joskus! ;) Ihana rakkaani kehotti mua ottamaan pienet tirsat, mutta itse olin hieman vastahakoinen, koska arvasin, että sen jälkeen ei tulisi enää mistään mitään. Päädyin kuitenkin hetkeksi sohvalle... no niin ja heräsin siitä vajaan tunnin päästä, kun mua varovasti heräteltiin ja kehotettiin menemään suihkun kautta sänkyyn. Sängyssä olin sitten 19.00 ja nukuin kuin pieni lapsi 12tuntia eli tähän aamuun asti! Ai, että oliko jollakulla sitä univelkaa? Ehkä se uni joskus tosiaan tulee tarpeeseen ja tekee hyvää... Ja ehkä joskus on hyvä uskoa sitä miestä...

12tuntia unta kuitenkin takasi sen, että tänään olen pirteä! Siis oikeasti pirteä ja hyvän tuulinen sekä jaksavainen! Aamulla pakattiin koko perhe autoon ja suunnattiin salille. Klo.8.30 koko meidän perhe istui Huumalla aamupuurolla ja siitä iskä ja äiskä lähti sitten treenaamaan... isi Fustraa ja äiti jalkatreeniä. Ja oli kuulkaas sellanen jalkatreeni, että oksat pois! Hikoilin kun pikkunen possu (olokin oli vähän sellainen kaiken sen suklaan jäljiltä) ja hyvä, että pääsin treenin jälkeen kävelemään rappusia. Näkisittepä mun treeni"päiväkirjaan" kirjatut merkinnät painoista jne. kun hyvä, että kynä kädessä pysyi merkintöjä tehdessä. Eli treeni tais osua ja upota... huomenna en ehkä kävele, mutta eihän se haittaa, koska tarvii tehdä "vain" keskivartalotreeni. ;) Nyt syömään paistettua jauhelihaa ja kasviksia, ah ihana arki! :D

Joulun höpinöitä

Pari päivää on mennyt oikein vauhdilla... ei vauhdikkaasti, mutta vauhdilla. Olisihan siitä aatostakin nauttinut vaikka tupla-ajan. Juhlinta on ollut rauhallista ja maltillista, ollaan nautiskeltu ja rentoiltu, saunottu, syöty hyvin ja voitu paksusti. RÖH!

Aatonaattona (eli 23.12) iltasella kävin ystäväni luona turisemassa ja hörppimässä teetä. Yllä oleva kuva on siltä illalta, tosin kotona otettu ennen lähtöä. Jätin siis miehen hoitamaan viimehetken valmistelut ja otin pienen hetken itselleni ja ystäville. Teki hyvää ja kevensi kivasti mieltä ja oloa. Tuon kuvan lätkäsin tuohon, koska välillä itsekin hämmästyn mun nykyisiä vaatevalintoja... Siis että ihan valkoinen paita... musta aina tuntuu, että näytän valkoisissa vaatteissa aivan jättiläiseltä, mutta olisi ehkä korkea aika alkaa ajattelemaan jotenkin muuten!?! ;) Joo ja nuo esiin työntyvät solisluut ovat aina vaan hämmentävät... toisillahan ne näkyy vaikka kiloja olisi kuinka paljon, mulla ei! Ja olenkin ollut pitkään siinä uskossa, että mulla ei ehkä edes ole kyseisiä luita, mutta alkaapi osoittautua vääräksi tämäkin luulo... :D

Äitipää ja joulurauha

Aattona saattoi tulla jokunen lumihiutale

Intopinko lahjojen parissa... lasten lahjojen... ;)

Vihreitä kuulia... ja samantien vatsa pullahti pihalle!!!

Aatto sujui ihanasti... aamulla joulupuuroa, kyläilyä ja kahvittelua, hautuumaakierros, joulupukki ja lahjoja, ruokaa, yhdessä oloa, joululauluja... Ihana päivä siis! Kaikki sujui oikein hyvin, vaikka meinasimmekin unohtaa nuorimmaisen yhden lahjan piiloonsa, mutta isi pelasti tilanteen oikein sujuvasti ja kaikki lahjatkin tuli jaettua... ;) Joulupäivänä menimme minun anoppilaan, eli siis mieheni kotiin ja luvassa oli lisää herkuttelua sekä saunomista ja sukulaisia. Leppoisa päivä tämäkin.  Seuraavana kuva siitä miltä näytinkään anoppilassa... ja taas tämän kuvan selitys! Siis, että HAME!!! Tuo on aika vanha farkkuhame, tykkään siitä ihan älyttämästi! Mutta kuulkaas, kun se ei yhdessä vaiheessa mahtunut päälle, ei sitten niin ollenkaan... ja nyt kun sitä voisi käyttää niin sehän alkaa olemaan iso... Naisen elämässä ei taida mikään koskaan olla hyvin!?! ;) Ja toinen huomion arvoinen asia tässä asussa... noi sukkahousut!!! Niissä on kuvioita! Aina aiemmin mun sukkahousut on olleet tasan ja ainoastaan yhden värisiä (aplodit sille joka arvaa minkä?)... noh, mustia! Ja niissä on ollut maximissaan pystyraitoja, ei mitään muuta. Muunlaiset sukkikset on ihan nou nou! Mutta kapaas vaan, nykyään voikin käyttää jo jotain muutakin. Tähän varmasti on johtanut tämä kohonnut itsetunto, koska eihän noi tukit noissa sukkiksissa vieläkää mitenkään maailman mahtavimmilta näytä... ;) No ja on tossa kuvassa kolmaskin huomioitavan arvoinen juttu... meinaan tuo vartalonmyötäinen paita, sekin alkaa näyttämään aika kivalta. Ei enää ihan kamalan isoja röllyköitä... mutta toisaalta ihan riittävästi kuitenkin siihen, ettäkö olisin tyytyväinen! ;)

"Ota nyt se kuva, et päästää lähtee..."

Mutta jotta tästä postauksesta tulisi pinnallisuuden perikuva niin sitten niihin jouluaaton lahjoihin... :DDD

Koko perheen fiilis lahjoja avatessa oli kutakuinkin seuraava (kuva on laadullisesti huono, mutta kuvastaa fiiliksiä ihan huikeen hyvin):

"JEEEEEEE, IJO LAHJA!!!!!!"

Lapset sai huippuja lahjoja ja sillai aika sopivasti... just sellaisia mitä oltiin toivottukin ja sitten muutaman ylimääräisen ja hyödyllisen jutun... Isikin sai kaikkia ihania juttuja ja oli niin innoissaan uusista treenivaatteista, että päätti kokeilla niitä heti... kaikkia... yhtäaikaa... ;)

Siinä on kuulkaa verkkaria ja shortsia ja paitaa ja kahdenlaista huivia ja pipoa kerrakseen... <3

No mitäs minä sitten... sain muutaman lahjan ja olen erittäin kiitollinen niistä. Viinilaseja, GreenGaten kulhon, öljy/etikkasumuttimen jne jne. sellaisia pikkujuttuja, mutta sitäkin ihanempia. Sitten käsiini osui vihreät kuulat ja sen alapuolella kirjekuori. Minä en oikeeasti tiedä mitä olen tänä vuonna tehnyt, jotta ansaitsin sen kuoren sisällön... Olen varmasti ollut MAAILMAN kiltein tyttö! Kuoresta paljastui tämä:

Lahjakortti Hypoxiin.... HUHHUH!

En oikeasti tiedä miten kiittäisin näitä ihania sukulaisia, jotka tähän ovat osallistuneet... enkä tiedä miten kiittäisin Huuman porukkaa, jotka olivat tämän keksineet ja miehelle ehdottaneet! En oikein vieläkään ymmärrä, kuinka ihania ja mahtavia ihmisiä mun ympärillä onkaan. Olen kiitollinen näistä ihan jokaisesta. Semmoinen koukku tässä kuulemma on, että "joudun" kirjoittamaan Hypoxista ja sen etenemisestä teille täällä blogissa... ihan hirvee juttu! En ehkä tiedä miten selviän tästä "vastuusta", koska kirjottaminen ja teille tälläisistä asioista kertominenhan on mulle ihan tosi kamala vaiva! ;))) Tarkemmin en ajankohdasta tai muusta teille osaa vielä kertoa, koska en ole Pauliinan kanssa vielä jutellut siitä koska ja miten tämä hoitojakso toteutetaan... ja sitten tiedän myös tarkemmin mitä ja miten Pauliina haluaa mun täällä teille kertovan! Se on kuitenkin varmaa, että TÄSTÄ tulette vielä kuulemaan! :D

Nyt odottelen miestä salilta kotiin... tänään on siis alkanut paluu normaaliin! Itsekin olen menossa salille tänään, en vain vielä tiedä, että joko nyt aamusta vai sitten vasta illansuussa... nyt tuntuu siltä, että ehkä vasta illalla, mutta se ei haittaa... pääasia on että PÄÄSEN tänään sinne huhkimaan. Ruokailuissa hölläillään vielä hieman, tänään syödään jouluruokia (vieläkin, I know!) ja käydään kyläilemässäkin, mutta pikkuhiljaa tässä aletaan palaamaan ruotuun kaikin osin! Miehen loma jatkuu tuonne ensi vuoden puolelle, joten aikaa treenailuunkin pitäisi löytyä vaikka muille jakaa! :D

Mukavia viimeisiä pyhän hetkiä teille!

22.12.2012

Eilen ei tullutkaan maailman loppu! Hyvä niin! Tänään on kuitenkin ollut ihan maailmanlopun fiilikset! Tänään mun olo ja jaksaminen tän kipeän selkä-hartia-niska-pää-seudun kanssa repesi ja katkesi. Mies soitti veljelleen, joka tuli antamaan mulle ensiaputoimenpiteenä pienen hieronnan... En ikinä, koskaan, milloinkaan ole tunteenut sellaista kipua hieronnan aikana! Kyyneleet vaan valui, kun mun epäkässeutu aukesi... päässä humisee vieläkin! Mahtoi olla hieroja-T:n uudella tyttöystävällä mukava ensi-vierailu meidän kotiin: lapset oli kun tulisilla hiilillä ja perheen äiskä itkee, tervetuloa vaan "sukuun". ;) Mutta mun olo HELPOTTI... humina ja verenkierto päässä tuntuu aika luksukselta tällä hetkellä. Pieni orastava jyskytys päässä tuntuu myös erilaiselta kuin viimisen viikon aikana, sellaiselta paremmalta jyskytykseltä. Kohta meinasin vielä venytellä suihkun lämmittämät lihakset oikein todenteolla ja toivon, että ensi yön nukun jo ilman kipuja. 

Mitäs muuta tänään on sitten tehty... Noh, siivoiltu, tästä en sori ottanut teille kuvia... käytiin viimeisillä kaupoilla: hautakynttilät ja kukat ja taisi mies kantaa kauppa"keskuksesta" ulos Iittala-Arabia-kassinkin, mutta sitä minä en saanut nähdä! ;) Itsehän istuin sillä hetkellä autossa kun nuorimmainen veti sikeitä... ja hoidin siinä ruokailutkin kerralla kuntoon: 

Autoruokailua...

 Kokeilin tänään myös lettiä pitkästä aikaa tällälailla erilailla:

Ajeltiin ympäriinsä toimittamassa Tonttujen-juttuja ja samalla nautimme maisemista ja ihastelimme ihmisten pihoilla olevia valoja ja kynttilöitä... paitsi valokaapeli, sitä me ei tajuta! Mutta tämä tälläinen autolla liikkuminen on meistä ihanaa joulun alla, kaikkialla on jotenkin niin kaunista ja tunnelmallista... Tykätään tosi paljon!

Tonttu-Torvelo aivan jäässä!

Kotona testailin vielä jouluaaton vaatevalinnan, tahdon sellaisen rennon-juhlavan lookin, ja mitäs mieltä olette onnistuuko se seuraavalla? (onpas keltasia kuvia!!!)

Seuraavien kuvien myötä haluan toivottaa kaikille blogini lukijoille ihanaa, rauhallista, riemukasta ja oikein, oikein hyvää JOULUA!

Keittiöstä

Eteisestä... muistutuksia kaikesta tärkeästä!

Olkkarissa

Karkki-kynttilät

Meidän oikea joulukuusi

Maailmanlopunpäivä!

Jos tänään tulee meidän kaikkien loppu voin kertoa tuonpuoleisessa kuolleeni onnellisena! En tosin usko, että loppu tulee, mutta ihan vaan jos nyt näin vaikka pääseekin käymään! Mieli alkaa kääntymään jo jouluun ihan tosissaan... pieni mies osaa melko hyvin löytää tiensä potalle... isännällä alkaa tänään puolentoista viikon LOMA... olo on kevyt... selkäranka on pitänyt, vaikka melkoista kamppailua tässä eilenkin on käyty! Ainut mistä olisin halunnut kertoa teille on salitreeni, mutta sitähän en ole päässyt tekemään! Joten, eilen mies teki ylitöitä ja minä puolestani hääräsin koko päivän kotosalla, kyllä se joulu saapuisi varmasti vähemmälläkin hääräämisellä, mutta minä rakastan tätä (vaikka aina vähän stressaankin, se kuuluu varmasti jo asiaan)!

Tämä maailmanlopunpäivä on mulle myös puntaripäivä! Otin myös mitat itsestäni näin viikon etuajassa, sillä halusin viralliset tulokset nyt näin ennen joulua. Ensi viikolla jos mittailisin, ei ne varmasti näyttäisi ihan koko totuutta, ehkä tämä on itsensä huijaamista, ehkä ei. Ajattelin asian kuitenkin niin, että nyt pystyn paremmin huomaamaan tämän kuukauden ja koko vuoden saavutukset ja ensi viikolla voin sitten tarkistella realistisesti, mitä joulu saakaan minun kropassa aikaan. Toki tarkotus on ensi viikollakin treenata ja syödä normisti, mutta aattona meinaan höllätä ja nauttia ruuasta ilman pingotusta... tämä takana oleva 11viikon sokeriton varmasti sanelee sen ettei makea ainakan maistu hirveissä määrin ja tämähän olikin hivenen tarkoituksena. Mutta nyt kuitenkin ne mitat... mitä en siis ole aiemmin tänne julkaissut muuten kuin pudotuksen tai muutoksen osalta! Eli ensin tämän hetkinen mitta, sitten tämän kuun muutos ja suluissa tämän vuoden aikana tapahtunut muutos...

Rinnan alta               85cm       -1cm     (-7cm)
Vyötärö                   78,5cm    -2cm     (-12cm)
Vatsamakkara          91,5cm   -3,5cm   (-15cm)
Lantio                     96,5cm    -2,5cm   (-11cm)
Lantion levein          105cm     -2cm      (-12cm)
Reisi      o.              61,5cm     -1,5cm   (-9cm)
              v.              61cm        -1cm      (-8cm)
Pohje     o.              40cm       +/-0        (-2cm)
              v.              40,5cm     +/-0       (-1,5cm)
Käsivarsi    o.          29cm        -1cm     (-6cm)
                  v.          29,5cm      -0,5cm  (-6,5cm)

Musta on hurjaa ajatella, että VIHDOINKIN mun vyötärö on tipahtanut alle 80sentin! Tai, että lantion mitta on alle 100!!! Toi lantion levein kohta on sellanen "molluska" tuossa virallisen lantion "alla", normaaleilla ihmisillä ei varmaankaan sellaista ole, mutta mun kropasta sellanen löytyy! Kaikkihan me ollaan eri mallisia, joten! Tuon mitan haluan kuitenkin aina mitata, sillä se häiritsee itseäni ja yritän kovasti päästä siitä eroon!!! Kuten nyt kaikesta ylimääräsestä tässä kehossa. Musta on myös hullua aina kuulla, jos jonkun vyötärön ympärys on 60 ja jotain! Siis mun REISI ON SAMAN KOKONEN! Tälläset asiat pistää aina ajattelemaan ja tekemään töitä kovemmin. Pohkeet on sellanen osa-alue mun kehossa, mistä ei mitat tipu! Lihakset ovat kyllä piirtyneet tänä vuonna paremmin esiin, joten edistystä sielläkin tapahtuu, mutta ilmeisesti pohkeet on vuosien saatossa treenautuneet hyvin tuollaista painoa kanniskellessaan ja muutos ei enää ole niin suurta kuin muualla!

Juhannus 2012

Paino oli tänään 76,8kg! Eli viikossa on tippunut 1,3kiloa. Toki viime viikolla paino näytti hivenen plussaa, joten virallisesti ohitin alimman punnitustuloksen 900grammalla. Kokonaisuudessaan paino on tippunut 26,3kiloa tässä parissa vuodessa. Vuoden 2012 aikana paino on tippunut 12,6kg, mutta veikkaampa, että lihastakin on tullut ihan kiitettävästi, joten rasvaa on palanut. Senttejä tänä vuonna on tippunut huikeat 90!! Ihan ei sinne sataseen päästy tänä vuonna, mutta eiköhän nyt kuitenkin olla tyytyväisiä tuostakin määrästä. BMI puolestaan putosi vuodessa 32 -> 27,5, eli 4,5yksikköä, ja enää olen vain lievästi lihava. Tai en mie oikeastaan tiedä voiko mua enää sanoa lihavaksi... mitä mieltä olette??? 

Jo kolmas kerta kun tämän kuvan liitän johonkin postaukseen! Mutta tämä on se kuva, mistä en itseäni tunnista...

Mun yksi vanha ystävä sanoi mulle, että on hassua lukea mun kirjotuksia kun käytän sanaa lihava, hän kun ei ole koskaan ajatellut mua lihavana. Kyllähän se oma pää toisinaan tekee tepposia. Voin ihan rehellisesti sanoa, että mun silmät näkee mut edelleenkin sen yli 20kiloa isompana... ja välillä ihan tosissaan "säikähdän" kun katson peiliin, enkä meinaa tunnistaa itseäni. Kaiken lisäksi katson valokuvia ihan hämmästyksissäni, koska näytän niissä ihan ihmiseltä, enkä siltä isolta "kasalta". Tää kaikki on hyvin hämmentävää ja olenkin yrittänyt avata omia silmiäni tän asian suhteen, kunhan vain sais itselleen taottua päähän ettei enää ole lihava, vaan ihan normaali nuori nainen!!! 

Tai en mie ole ihan varma voiko tästä käyttää sanaa normaali?!?!? ;)

Tässä mennään NYT!

Onhan sitä muutosta havaittavissa?

Ja sitten on NÄITÄ kuvia... mistä voi todeta, että vaikka paljon on tehty niin paljon on myös vielä tehtävää esim.käsivarsien kiinteyden tai reisien pienenemisen parissa! ;)

Hyvä vuosi kuitenkin on ollut! Mitähän ensi vuosi tuo tullessaan? Sen on pakko olla jotain hyvää! En ehkä malta odottaa sitä!

We<3It