Pienin askelin kohti parempaa oloa.

Olen pikkuhiljaa pyrkinyt taas kohti parempaa hyvinvointia. Uudenvuoden lupauksien myötä ja niiden avulla olen askel askeleelta lähempänä hyvää oloa. Matkaa toki on edessä, enkä odotakkaan mitään "ihmeparantumista" vaan pyrin kaiken aikaa eteenpäin. Tämä kokonaisvaltainen huono olo on kertynyt pitkin matkaa koko syksyn ajan, joten ei sitä aivan hetkessä pyyhitä kehosta pois. 

Olen pyrkinyt syömään pääsääntöisesti kunnolla. Aamiaisesta lähtien päivä menee putkeen, kunnes edelleenkin huomaan iltaisin puputtavani leipää. Tällä viikolla tosin tein siinäkin paremman ratkaisun kun ostin juureen tehtyä ruisleipää... eipähän ainakaan hiiva enää sekoita vatsaa. Kasviksia ja marjoja olen taas lisännyt aivan selkeästi, näitä olen kyllä syönyt koko "matkan" ajan, mutta en siis riittävästi.

Liikuntaa olen lisäillyt pikkuhiljaa ja rauhallisesti, lähinnä kropan kolotuksia kuunnellen. FoamRollausta, tanssia ja bodybalancea. Näillä mennään niin pitkään kun hyvältä tuntuu. Hypyt tekevät vielä tiukkaa ja selkä ei edelleenkään tunnu hyvältä hypätessä, joten sitä hieman varon (ei mulla kyllä kuntokaan antais tällä hetkellä myöten hyppiä). Balancessa selän kireyden huomaa erityisesti kierroissa, joten niiden kanssa mennään varoen... myös takareiden venytyksissä ensimmäisnä kiristää alaselkä... ;) Mutta lupaus 2-4tunnista liikuntaa/viikko olen nyt pitänyt kiinni. 

Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota myös vatsan ja suoliston hyvinvointiin. Ja tietenkin sitä kautta kokonaisvaltaiseen oloon. Matkassa mukana lisäravinteista tällä hetkellä muutama vanha hyväksi havaittu ja muutama uusi tuttavuus, joita nyt kokeilen.

AloaVera-juoma... Oman kokemuksen kautta olen huomannut tehon ja toimivuuden. En huomaa tämän tuotteen voimaa niinkään voimakkaasti silloin kun sitä otan, vaan silloin kun EN ota... Tasapainottaa minulla vatsaa hyvin. Sitäpaitsi onhan se arjen luksusta aloittaa jokainen aamu shotilla! ;)

Möller... koska en vaan syö tarpeeksi rasvoja oikeassa suhteessa... olen miettinyt olisiko joku toinen saman kaltainen tuote parempi, mutta jotenkin mut vakuuttaa se, että tämä on toiminut jo vuosikymmeniä ja kymmeniä. Tosin muutaman muun valmisteen kokeilu houkuttaisi kovastikin. Samalla tästä saa hivenen A-, D- ja E-vitamiinia.

Uutuuksina kokeilussa Arctic Nutritionin D-vitamiini ja tyrnimarjavalmiste. Tuote on ollut mulla kokeilussa vasta viikon verran, joten varsinaisia vaikutuksia en voi vielä sanoa. Mutta voisiko D-vitamiinin ja Suomen arktisesta luonnosta poimittujen tyrnien teho mennä paljon metsään?

Toinen uutuus on Solgarin Cran Flora. Solgarin tuotteita olen käyttänyt ennenkin ja arvostan näissä paljon niiden puhtautta ja laatua. Kun laitan lisäravinteen suuhuni haluan tietää mitä se sisältää ja mitä puhtaampi tuote on sen parempi. Cran Flora on karpalo-valmiste, joka pitää sisällään myös c-vitamiinia ja probiootteja. Ainakin tällä hetkellä kun mun vastustuskyky on matalalla ja suolisto sekaisin esim. antibioottien jäljiltä niin koen probiootit erityisen tärkeiksi. Ja karpalo, noh siitä on ainakin apua virtsateiden tulehduksissa ja onhan tutkimukset osoittaneet sen toimivan myös hampaiden hyvinvoinnissa sekä sydän - ja verisuonitautien ehkäisyssä. Toinen Solgarin tuote käytössäni on magnesius ja sitä en vaihtaisi (ainakaan tällä hetkellä) mihinkään. 

Tässä kohtaa täytyy tietenkin taas muistaa, että nämä on taas MINULLE sopivat tai MINULLA kokeilussa olevat tuotteet. Se mikä toimii minulle ei välttämättä toimi sinulle. Olemme yksilöitä ja näin ollen jokaisen tulee löytää omat tuotteet ja omat tavat lähtä etsimään henkilökohtaista hyvinvointia. Eikä aina purkkiin tarttuminen ole paras tai vaadittu keino.

Nyt kun olen taas alkanut kiinnittämään näihin kaikkiin asioihin huomiota niin uni on myös parantunut. En vieläkään voi väittää olevani kaiken aikaa pirteä tai etteikö aamuisin herääminen olisi työn ja tuskan takana, mutta pikkuhiljaa tässäkin asiassa.

Kaiken kaikkiaan olen kiitollinen siitä, että positiivinen oravanpyörä on taas pyöräisty liikkeelle ja nyt sen suunta on vain eteenpäin. Mukavaa sunnuntain jatkoa ja hyvää uutta viikkoa. 

Jotain vanhaa, jotain uutta!

Ja puhun nyt ruokakokeiluista! Tein keskiviikkona illansuussa tilauksen Ruohonjuureen ja odottelin pakettia saapuvaksi vasta ensi viikolla! Mutta eilen iltapäivällä sainkin jo viestiä, että paketti oli saapunut. Onneksi olin tajunnut tilata paketin Citymarketin Smartpostiin, koska en eilen olisi ehtinyt missään välissä postiin. Eilen kun oltiin melko lailla erilaisissa tunnelmissa kuin tänään. ;)

Juhlittiin Tonia, joka täyttää tänään 30v.

 No mutta niihin tilauksessa saapuneisiin juttuihin!

Itselle magnesius-täydennystä ja lapsille D-vitamiini suihketta lisää varastoon. Raakakaakaojauhe ei sinänsä ole uutuus, mutta en ole aiemmin käyttänyt Puhdistamon omaa. Kaikki muut ovatkin uusia tuttavuuksia, tosin sellaisia, mitä olen halunnut jo pidempään kokeilla.

PSYLLIUM - Ratamokasvin kuivattua siemenkuorta. Toimii kuitulisänä ja olen meinannut kokeilla tätä ainakin puuron sekä smoothien seassa. Plussana psyllium on myös gluteeniton, eli sopii myös keliakikoille.

VEHNÄNORAS - Toivon tämän ihmejuoman puhdistavan mun kroppaa ja ravitsevan koko kehoa. Kokeilin tänään pienen annoksen sekoitettuna veteen ja ei se ollut pahaa eikä kyllä hyvääkään... NEUTRAALIN makuista! Vähän kuin olisi juonut ruohoa veden seassa. Voisin kuvitella juovani tämän joko sellaisenaan veden kanssa tai sitten sekoittavani sen esim. viherpirtelöön. Niin tai näin, meinaan ottaa tämän osaksi joka aamuista aloevera-vitamiinit-tapaani.

POP-AMARANTTI - Amarantinjyviä mitä on paahdettu. Tästä superravinteikkaasta ja gluteenittomasta kaverista luin uusimmasta Fit-lehdestä. Olen toki lukenut amarantista aiemminkin mutten tiennyt, että niitä saa näin paahdettunakin. Amarantti on tässä pop-muodossakin oiva proteiininlähde ja sisältää paljon myös magnesiumia, kalsiumia ja rautaa. Nämä oli pieniä pylpyröitä, vähän kun popcornia tositosi pienessä muodossa. Tein jo raakasuklaata mihin näitä heitin sekaan ja oli herkkua. 50g kaakaomassa, 50g kaakaovoita, 30g kookosöljyä - nämä sulatetaan vesihauteessa. Sulaan massaan sekaan 1dl raakakaakaojauhetta ja hunajaa oman maun mukaan. Lopuksi sekoittelin 1dl pop-amarantteja suklaan sekaan ja laitoin levyn pakkaseen. NAM!

 CHIAN SIEMENET - Chia on kiinnostanut mua jo piiiiiiiiitkään juurikin sen hyvien rasvahappojen takia. Se sisältää paljon omega 3- rasvahappoja ja kutosten sekä kolmosten suhde keskenään on aika optimaalinen. Lisäksi chia on erittäin ravinnerikas - mineraaleja on paljon, proteiinia on hyvin ja kuitupitoisuus on huippu! Tänään kokeilin chiasta iltapalaksi "buddingia". Laittoin kookoamaitoa 400g ja siemeniä 1dl, sekaan heitin 3tl vanilliinia ja annoin siemenien turvota hyytelöksi. Hyytelöstä tuli tuolla suhteella liian jytyä (ainakin mun makuun), joten lisäsin hieman mantelimaitoa seokseen ja annoin olla vielä tovin jääkaapissa. Oli muuten hyvää! Nuorin junnu ei syönyt, mutta ei muutenkaan väsymykseltään syönyt iltapalaksi kuin banaanin. Isompi, 7vee puolestaan veti lasillisen ja halusi vielä lisääkin! Eli uppoaa lapsiinkin tosi kivasti! :D

Kaikki tilauksen jutut pääsevät siis ihan lähipäivinä kokeiluun (elleivät ole jo tänään olleet kokeilussa) ja uskon vakaasti, että kaikki tulevat osaksi meidän normaalia ruokavaliota! Ja hyvä niin, kummasti tälläiset kokeilut monipuolistavat sitä normaalia puuro-kana-arkea! ;)

Nyt synttärisankarin kainaloon, ihanaa viikonloppua muruset!

Kaiken sen kiireen jälkeen!

Mukavaa lauantaita murmelit siellä kotisohvilla! ;)

Kaksi viimeistä viikkoa ovat olleet, noh, sanoisinko kiireisiä! Ja stressaavia. 5 päivää töitä + 2 päivää koulua + 5päivää töitä... tämä 12 päivää sisälsi kaksi reissua Helsinkiin ja lukuisan määrän erilaisia tehtäviä ja tekemisiä sekä Tonin duunit Loviisassa ja hänen muutamat ylityötunnit. Stressitasot ovat olleet aikasen korkealla ja tuntu itsestäänkin, että olen ollut melkoinen ärripurri. Yhtenä iltana päivitin sekä faceen että instagramiin seuraavan lauseen : "Joskus saattaa ketuttaa, potuttaa, hatuttaa tai vaikka vähän väsyttää mut ei se silti tarkota ettenkö olis positiivinen ja iloinen ihminen tai nauttis elämästä..." Tuo on NIIN kuvannut mun olotilaa tässä kuluneina viikkoina. MUTTA nyt helpottaa (ainakin osittain) ja tämä viikonloppu ja kahden päivän vapaa tuli enemmän kuin tarpeeseen. 

Olen mie ehtinyt vähän tässä onneksi kuntoilemaankin... ilman noita muutamia henkireikiä olisin varmaan ihan romuna jo. Zumbassa hetkutin taas menemään kiitettävien reilun 1000kalorin edestä (mitähän mie sielä oikeesti teen, kun kulutus on tuota luokkaa???). Kävin myös testaamassa bodyblancen uuden ohjelman ja se on I.H.A.N.A! Odotan sitä hetkeä kun muutaman kerran käytyä osaa ohjelman jo niin hyvin ettei sitä tarvitse kaiken aikaa miettiä vaan voi antaa sen ihanan flown viedä. Tulevana sunnuntaina elikkäs siis huomenna olen menossa vihdoin ja viimein testaamaan bodyjamin tämän uuden ohjelman... Kuinka intona ihminen voi odottaa tuollaistakin?!?! Lisäksi mulla on ollut ihan huikea kaipuu taas tanssimaan, joten ilmottauduin meidän Tanssistudio Moven viikonloppukurssille...mikä alkaa VASTA kahden viikon päästä ja en tiedä miten jaksan odottaa sinne asti!!! ;)

Zumban jälkeen...

Sisäisesti olen yrittänyt ravita itseäni kunnolla ja hyvin tämän kaiken kiireen ja stressin keskellä. Eilen kävin Life:n myymälästä hakemassa lapsille lisää d-vitamiinia ja minulle sekä Tonille lisäksi monivitamiineja. Ostin Solgarin tuotteen, koska olen kuullut siitä hyvää ja nyt mukaan lähti Formula VM75 tabletit. Onhan nuo tuotteet hinnallisesti kalliimpia kuin monet muut vitamiinilisät, mutta toisaalta haluan tietää mitä ostan ja saada hyvää ja laadukasta tavaraa. Jos pystyn luottamaan siihen, että vitamiinit oikeasti imeytyvät ja tekevät sen mitä niiden pitääkin maksan mielelläni niistä hiukan enemmän kuin tuotteesta mistä en ole ihan varma. Ja kertoohan tuo tabletin värikin jo jotain... ;) 

Ruokina meillä on viime aikoina suosittu pitkälti nopeasti tehtävää kanaa tai sitten toisaalta pitkään uunissa haudutettuja juttuja. Sellaisia ruokia mitkä on myöhemmin helppo ottaa mukaan ja nopea lämmittää. Kun on kaiken aikaa menossa on juuri nopeat ruuat parhaita. Toki nuo uuniruuat vaativat aikaa siellä uunissa, mutta valmistuvat toisaalta lähes kuin itsekseen. Uuni miedolle lämmölle ja 2-3tunnin päästä ruoka on ihanan hautunutta ja välissä olet itse ehtinyt tehdä jo vaikka mitä. Mm. porkkana-bataatti-linssi-kanapataa olen tällä viikolla nauttinut muutamaankin kertaan ja voin sanoa, että makuhermojen lisäksi sielu on tykännyt näistä mieltä parantavista syksy-ruuista. :) Pienestä sitä voi ihmisen mieli tulla tyytyväiseksi!

No se näyttää mössöltä, mutta on HERKULLISTA!

Kaiken tämän hässäkän jälkeen tänä aamuna ei ole ollut kiire mihinkään. Toni lähti jo kahdeksan aikaa mun isoveljen kanssa Helsinkiin ja tulee kotio joskus iltapäivällä varmastikin... pojat lähtivät katsomaan sen vielä Heurekassa olevan Body Worlds näyttelyn nyt kun se tosiaan sielä vielä viimeistä viikkoa on. Ja minä puolestani taidan kaapata kohta lapset autoon ja lähteä ruokaostoksille pikkukauppoihin, eilinen cittarin reissu kun ei välttämättä kartuttanut meidän ruokakaappeihin ihan kaikkea mitä olisin halunnut... ajatuksena tänään hakea rannasta kalaa jne. Vaikkei meillä sitä Anton&Antonia ole niin on meillä täällä Kotkassakin paljon hyviä juttuja... ;)

Äiti on vähän vieläkin väsynyt, mutta ei annetan sen haitata... hitaasti ja rauhallisesti tähän päivään. Taidanpa jopa käydä kukkakaupassa ja siivota tänään... mikään ei ole niin ihanaa kuin puhdas koti, tuoreet kauniit kukat ja muutama kynttilä. Kyllä tuolla reseptillä pitäisi stressin kaikota. :)

Mukavaa lauantaita teille kaikille! Olkaa itsellenne armollisia ja hemmotelkaa hieman itseänne. Ja muistakaa toki myös pitää läheisistänne huolta! <3

Viikonloppuna viisastunut!

Viikonloppu tosiaan meni Helsingissä opiskelujen merkeissä. Asiaa tuli aivan valtavasti ja jotenkin muhun iski sellainen tietoisuus siitä kuinka pienillä ruokavalion muutoksilla saadaan isojakin asioita aikaseksi. Toki olen tiedostanut näitä asiaoita jo aiemminkin, mutta jotenkin tuo viikonloppu ja kaikki saatu oppi konkretisoi tätä asiaa aivan hurjasti. Pää tuntuu vieläkin olevan sekaisin ja pullollaan tietoa, mutta luulen, että ne asiat siitä järjestäytyvät kunhan niitä saa hieman sulatella ja järjestellä, niin paperille kuin ihan omaan mieleenkin. Vitsailtiin opiskelukavereiden kanssa siitä kuinka tieto lisää tuskaa ja kuinka kaikki olivat heti huomanneet puutteita ja "virheitä" omassa ruokavaliossaan. Siltikin koko viikonloppu avasi mun silmät sen suhteen, kuinka paljon omassa ruokavaliossa olisi vielä parannettavaa, vaikka toki olen tehnyt jo nyt paljon hyviä muutoksia ja mennyt oikeaan suuntaan.

Tietoisuus siitä, mitä kaikkea ihmisen keho tarvitsee toimiakseen oikein ja kuinka paljon asioita tarvitaan, jotta me voidaan hyvin sai mun mielen lähes räjähtämään. Se tosiasia kunka tärkeä osa ihmisen hyvinvointia ravinto on ja kuinka huonosti me useasti itseämme kohtelemme tämän asian tiimoilta. Ja toisaalta kuinka pienillä ravitsemuksen muutoksilla voisimme muuttaa omaa olotilaamme ja hyvinvointiamme parempaan suuntaan. 

Joten tästä kaikesta "valaistuneena" kirjasimme eilen illalla miehen kanssa ylös muutamia ravitsemksellisia tavoitteita. Saatiin ruokavalioomme muutamia kokeilun arvoisia ohjeita, joita alamme kokeilemaan pikkuhiljaa ja niin ettei ne juurikaan vaadi meiltä "energiaa", eli siis sellaisia helppoja mukaan otettavia uusia ruokalajeja joita voidaan tehdä jonkun muun ruuan sijaan. Sitten mukaan tuli muutamia lisäyksiä, kuten esim. aamupuuron marjat, joita siis syödään jo nyt, mutta joita jatkossa vain syödään pikkuisen enemmän. Nämäkään muutokset ei tosiaan vaadi juuri mitään, sillä näin on toimittu jo aiemmin, mutta nyt vain määrää hieman korotetaan. Kolmanteen "ryhmään" puolestaan kokosimme kolme asiaa, mitkä vaativat meiltä jo hieman enemmän ponnisteluja ja opettelua. Tähän ryhmään kuuluu esim. linssien, papujen ja tofun ruokavalioon lisääminen. Nämä ovat siis sellaisia uusia asioita, joihin emme ole tottuneet, mutta jotka haluaisimme ottaa mukaan... Näin ollen uudet asiat vaativat aina hieman harjoittelua ja totuttelua, mutta luulen ettei nämäkään ole aivan mahdottomia asioita meidän elämässä. Näitä meidän muutoksia toki seuraamme itse ja tämähän on minullekin ihan oppimistehtävä opiskelujen kannalta, mutta toki tekin tulette näistä varmasti kuulemaan aika ajoin. 

Tänään aamu sitten alkoi vitamiineilla, AloeVeralla, vedellä ja puurolla... Lisänä oli toki kahvia, josta en aamussani luovu, mutta joka minun kohdalla useimmiten rajoittuukin juuri tähän aamukahviin. :) Ja hei, ihmisen mieli pystyy hallitsemaan ja sulattamaan vain muutamaa muutosta kerrallaan, eikä sekään vielä tarkoita sitä ettäkö kaikki pitäisi muuttaa pikkuhiljaa tai että kaikesta pitäisi luopua.

Tähän loppuun haluaisin vielä tehdä pienen muistutuksen teille kaikille lukijoilleni. Kirjoitan tätä blogia omista lähtökohdistani ja omista kokemuksistani, kirjoitan tätä yksityishenkilönä en PTCA Ravintovalmentajana. Kaikki mitä minä täällä kirjoitan ovat MINUN mielipiteitäni ja minun kokemuksiani. Useasti asiat ovat saaneet alkunsa, jostain mitä olen lukenut ja mikä on toteen näytetty, mutta suuri osa asioista kuitenkin pohjautuu minun omaan kokemukseeni. Kaikki asiat mitä täällä kirjoitan eivät ole totuuksia ja kaikkeen ei kannata luottaa tai uskoa sokeasti. Minun mielestäni kyseenalaistaminen ei koskaan kerro siitä etteikö periaatteessa uskoisi jotakin tai luottaisi jonkun tutkimuksen tuloksiin. Useasti uusia asioita on alettu tutkia juuri siitä syystä, että joku henkilö on kyseenalaistanut jonkun asian ja lähtenyt tutkimaan sitä joltain uudelta kannalta. Mitä siis yritän sanoa tällä? Luottakaa itseenne ja kokeilkaa asioita, se mikä sopii minulle ei välttämättä sovi sinulle ja se mitä minä täällä kirjoitan on yksityishenkilön omaa kertomaa, ei totuus. Tällä palopuheella haluan hieman antaa vastuuta lukijoille, kaikki mitä täältä netistä tai muualta lukee ei aina välttämättä ole koko totuus.


Mutta nyt, ulos nauttimaan auringosta ja keräilemään sitä D-vitamiinia! ;)

Keskellä viikkoa

Eilen oli iltasella jälleen töitä. Se on jännä juttu, kuinka joskus käy mielessä se ajatus, että "nyt ei jaksais lähteä", mutta sitten kun pääsee töihin niin siellä on aina tosi mukavaa ja ne tunnit vierähtävät aivan huimalla vauhdilla. Luulen, että tässä on vähän se sama asia kuin toisinaan liikkumaan lähtiessä, eli se itse lähteminen on se onglma, ei niinkään se varsinainen tekeminen. Mulla toki vaikuttaa vielä se, että olen ollut NIIN pitkään kotona, että töihin lähtö on vieläkin vähän "outo" juttu. Eilen tosiaan ehdin ajatella sen sekunnin, että voi kun ei... ja sitten tajusin, että oikeastaan tahdon! Jouduin vain jättämään aika kivat leikit lasten kanssa kesken, mutta aina ei vaan voi voittaa...

Eilen ennen töihin lähtöä herkuteltiin lasten kanssa pannareilla... tein niitä aika monessakin paikassa esillä olleita banaanisia proteiinipannareita. Tosin mie laitoin banaania ja kananmunia sekä n.0,5dl venhäjauhoja näihin meidän tämän kertaisiin, koska kananmunat loppu kesken ja taikina näytti musta just sellasen löysältä et niistä ei olis pannareita tullut millään. Päälle laitoin itselleni musikoita, pähkinävoita sekä vaniljaheralla maustettua luonnon jugurttia. Ja oli muuten herkkua! Lapsetkin vetivät ihan innoissaan näitä! 

Se näyttää ihan valtavalta, mutta lautanen on halkasijaltaan 17cm...

Töiden jälkeen menin sitten salille ja juoksumatolle... elämäni ensimmäinen 4km on nyt sitten juostu. Tästä meinasin alkaa pidentää matkaa pikkuhiljaa niin, että parin-kolmen viikon sisällä saisin vitosen täyteen ja sen jälkeen alan sitten pikkuhiljaa nopeuttaa vauhtia ja parantamaan sitä viiden kilsan aikaa. Heinäkuun lopulla olen luvannut juosta ton matkan ihan julkisesti. Juoksumaton päälle tein vielä vatsalihaksia ja siitä sitten solariumiin... tiedän, että tää on taas niitä "tunteita herättäviä asioita", mutta mie olen todennut sen keväisin itselleni hyväksi ratkaisuksi. Palan tositosi helposti ja näin pystyn kontrolloimaan sitä ettei mun iho kärvenny ensimmäisillä kunnollisilla aurinkokeleillä. Ja jos ihan totta puhutaan niin pikkusen ruskettunut iho näyttää terveemmältä, kunhan ei mene överiksi...

Olen tässä viimisten viikkojen aikana myös heittänyt hyvästit monelle lisäravinteelle. C-vitamiinit ja d-vitamiinit lähti kun kevät tuli ja totesin popsivani niitä ihan enemmänkin tavan takia... myös ilman sinkkiä ja kromia olen ollut, koska kynnet yms. alkaa näyttämään kevään myötä jo paranemisen merkkejä... ja makeanhimonkin olen saanut hyvin taltutettua ilman lisäravinteita. Tällä hetkellä menossa mukana enää Möllerin Tuplat, koska tiedän ettei meillä syödä tarpeeksi esim. kalaa (mikä on kyllä sääli) ja magnesium näiden mun levottomien ja kiskottavien jalkojen takia. Lisäksi tuo heraproteiini on säilynyt ruokavaliossa palautusjuomana sekä toisinaan just esim. jugurtin sekaan laitettuna. Vastaavasti olen pyrkinyt saamaan vitamiineja ja hivenaineita yms. lisäämällä entisestään marjojen syöntiä... ja tänäkin aamuna puurolautasta komensi ehdat mustikat!

Hitsit, "kohtahan" tässä pitää lähteä töihin ja vetäsemään siihen päälle viikon viiminen salitreeni... yläkroppaa luvassa. Sitten onkin enää lenkkeilyä, bodyjamia ja bodybalancea (sekä lepopäivä) luvassa tälle viikolla... Aika tehokasta sanoisinko!

Vuoden viimeinen...

päivä... treeni... päivitys! Tämä viimeinen päivä ollaan elelty erittäin ristiriitaisissa olotiloissa! Olen tyytyväinen siihen, mitä tänä vuonna saavutin, mutta tiedän että hieman kovemmalla työllä olisin saavuttanyt vielä vähän enemmän. Olen hyvilläni, että koin kaiken mitä koin, mutta odotan tulevaa vuotta jo malttamattomana. Odotan tulevaa vuotta myös pelolla, sillä sinä vuonna pitäisi tehdä paljon suuria päätöksiä, jotka pelottaa ja hirvittää... en tiedä pystynkö kaikkeen siihen mitä tuleva vuosi tuo tullessaan... Mutta siltikin en malta odottaa mitä kaikkea se tuokaan elämääni! 

Tänään olin tyytyväinen kun katselin tämän vuoden muutos-kuvia... sitten olin ERITTÄIN pettynyt itseeni kun hyppäsin vaa´alle ja se näytti +4kiloa! SIIS VIIKOSSA!!!! Joo voitte kuvitella sitä ääretöntä kiukkua minkä tunsin! Mun vatsahan lopettaa samantien toimintansa kun saa sisäänsä jotain epäsopivaa ja samalla mun koko elimistö alkaa voida pahoin... tuloksena on kaamea turvotus ja ahdistus. Joten toivon ihan tosissaan, että tänään alkanut herkuttomuus saa mun olon jälleen normalisoitumaan ja nuo kilot katoamaan. Haluaisin vaan tietää, että onko se normaalia, että paino voi OIKEASTI vaihdella viikossa noin paljon... Onko kenelläkään kokemusta? 

No, sitten lähdin salille, kunhan mies ensin tuli sieltä kotiin ja kunhan olin aikani kiukunnut tuota edellistä "episodia" ja omaa epäonnistumistani. Salilla kaikki tuntui jotenkin tahmealta, mutta samalla jotenkin hyvältä... Painot tuntuivat olevan ihan onnettoman mitättömiä, mutta siltikin kun lähdin salilta en meinannut jaksaa auton rattia kääntää... Eli tänään oli ohjelman kolmas päivä ja käsi-tissi-treeni... ;)

- Vipunostot maaten 3x10
          * 3x6kg  
- Pystypunnerrus 3x10
          * 1x6kg, 2x7kg  
- Vipunostot selän takaa sivuille 3x10/puoli
          * 3x3kg/puoli  
- Ojentajat laitteessa 3x10
          * 3x15kg  
- Hauiskäännöt laitteessa 3x10
          * 5toistoa 15kg + 5toistoa 12,5kg, 2x10kg  
- Rintaprässi 3x10
          * 8toistoa x25kg, 5toistoa x 20, 1sarja x 10kg  
- Ojentajadippi penkillä 3x10
          * ilman painoa, kannat maassa ja jalat hieman koukussa 

+ Hauiskäännöt painoilla 2x10 + 1x8, 7kg painoilla

Tein ton vähän eri järjestyksessä ja viimisenä ton rintaprässin mikä ei enää tuntunut irtoavan ei sitten niin millään, kun voimat oli NIIN kateissa. 

No salitreenin jälkeen olo on kuitenkin hieman helpottunut ja en enää ole ihan niin epätoivoinen ton mun painonvaihtelun suhteenkaan... Kaiken lisäksi mies vei mut ja lapset paikalliseen kahvilaan "syömään" ja savulohi-katkarapu-salaatti pelasti mun päivän. Tosin tuo salaatinkastikkeen määrä sai mun mielen vähän mustaksi, mutta annos tuli siltikin syötyä. Toki jos olisin sillä hetkellä ollut fiksu olisin pyytänyt salaatin ilman kastiketta, mutta enpäs sitä siinä sitten tajunnut.

Kastiketta löytyi!!!

Äsken käytiin vielä hieman kaupoilla, kun mies rikkoi oman takkinsa ja tarvitsisi siis uuden tilalle, mutta eipä me hänelle sellaista löydetty. Kaikki takit kun tuppaa olemaan tuolla mun "kaapille" liian pieniä hartioista ja käsivarsista... Noh, ehkä me joku takki jonain päivänä hänelle löydetään muttei nyt tähän hätään. Ruokakauppareissu tuli heitettyä siinä samalla ja apteekista hain itselleni maailman kalleimpia vitamiineja, josko näistä saisi tarpeeksi boostia elämään ja olemiseen?

Kuva Googlesta

Mutta nyt odottelemaan Uuden Vuoden alkamista... olkaahan tekin rauhallisesti! :DD

Tyylilyyli prodeilee!

Mun vaatetyylistä jne. on toisinaan kyselty...tänään täsmäisku jouluhulinoiden lomassa kahteen suosikki-vaatekauppaan tuotti tulosta. Vila ja VeroModa ei taaskaan pettäneet! Ekasta tarttui mukaan farkut, kauluspaita, ohut neulostunika sekä violetit isot helmikorvikset, toisesta puolestaan kotiutui mustat farkkujeggingsit. Rahaa meni ostoksiin nähden vähän ja vaatekaappi sanoi kiitos... kyllä nämä alet on nykyään sitten ihania! Aiempina vuosina en ole alennusmyynteihin sen suuremmin osallistunut, koska totuushan on se ettei mulle ole mitään kokoja ollut enää aleissa jäljellä. Nyt kuitenkin ensimmäisen kaupan ostokset olivat kaikki -50% ja kompensoivat kivasti normaalihintaisia jeggingsejä. Olisihan minun mieleni tehnyt enemmänkin siirtyä urheiluvaateliikkeeseen, mutta nyt pidin pääni ja ajattelin, että pakkohan sitä joskus on kulkea jossain muissakin vaatteissa kuin treenikamoissa. Nyt voin sitten tosissaan varata sen kirppispöydän ja viedä noi kaikki isot vaatteet sinne, sillä sopiviakin jo löytyy... tosin jotkut isot mun on pakko säästää, että voin tulevaisuudessakin muistuttaa itselleni konkreettisesti minkä kokoinen olenkaan ollut.

Mitään muotiblogia tästä ei ole tulossa (kuten olen jo aiemminkin sanonut), mutta toki tälläinen ulkomuodon muutos vaikuttaa myös vaatehankintoihin. Olen suurimmillani ollessani ostanut aika vähän vaatteita ja nekin olivat yleensä aika muodottomia ja pääsääntöisesti väreiltään mustia, tummanharmaita tai tummanruskeita... toki muutamia aluspaitoja on löytynyt joissakin väreissäkin, että on saanut neluletakin alle jotain väriä edes joskus... niin ja sitten farkkuja, mutte nekin pääsääntöisesti tummina. KOSKA siis musta värihän tunnetusti hoikentaa, mutta en sitten tiedä näyttääkö satakiloinen yhtään sen pienemmältä mustassa jätesäkissä kuin vaikka ruskeassa juuttisäkissä??? Nykyään kuitenkin uskallan ostaa jo värejä! Paidat ovat olleet jo hetken aikaa muunkin värisiä kuin mustia ja syksyn alussa tein itsellenikin oudon löydön kaupasta kun matkaani tarttui viininpunaiset farkut! Kaiken lisäksi tänäänkin sain hämmästyksekseni ottaa kaikista housuista pienempiä kokoja... tai ei kai sen pitäisi olla hämmästyttävää, mutta jostain syystä sitä on niin kaavoihin kangistunut, että marssii sovituskoppiin saman kokoiset vaatteet mukana kuin aiemminkin!

Farkut Vila koko L, tunika Vila koko M

Farkut VeroModa koko 31/32.. joo kyllä olen tynkä pituudeltani! Kauluspaita Vila koko L

Mulla ei ehkä koskaan ole ollut 31tuumaisia farkkuja, ette usko millasen fiiliksen tää sai aikaseksi sielä sovituskopissa! Mietin mielessäni niitä vetäessäni jalkaan, että jos nää menee päälle, ni en mieti hetkeäkään lähteekö ne kotiin vai ei ja niin minä kiikuutin onnellisena uudet mustat farkut kassalle! Niin pinnallista, I know! Mutta nää on niitä elämän pieniä hetkiä, jolloin tajuaa omat saavutukset ja sen mitä on vielä tulossa. Kotona kun sitten sovittelin näitä ja pakotin hivenen väsyneen miehen ottamaan musta kuvia totesin, että mulla ei varmaankaan koskaan ole ollut noin hyvin istuvia housuja... Ja sitten totesin, että mun farkuista on aina tursunnut yli kamalat mahamakkarat, no eipä juurikaan tursunut nyt.... ja sitten totesin vielä, että mun lonkkaluuthan ne siellä tuntuivat, "vasten" farkkuja! Ehkä nämä kaikki ovat joillekuille varsin normaaleja juttuja, mutta mulle tällä hetkellä ihan uusia ja ainutkertaisia asioita! Näitä tuntemuksia en ikinä tahdo unohtaa!

Tästä intoutuneena menimme vielä Prismaan ja kiikutin ostoskärryyn proteiinia taas useaksi viikoksi, edelliset olen ostanut noin 3viikkoa sitten ja nyt oli taas uusien herkkujen aika. Ja mitäs muutakaan sieltä olisi tarttunut mukaan kuin patukoita (löytyi jopa niitä lakritsi-salmiakkipatukoita mitä en vielä ole maistanut, JEI!) ja Protein Puddingia, mistä on ollut monessa blogissa puhetta. Ja munhan piti heti tehdä kotona itselleni annos... ihan ok. Sellainen proteiinivalmisteen ominainen maku siitä löytyi ja sellainen jauhoisuus myös, mutta olihan se silti aika herkkua, ainakin näin lähes 10 viikkoa kestäneen sokerittomuuden jälkeen. ;)

Ja jottei koko totuus unohtuisi, lähti kaupasta matkaan myös "oikeaa" suklaata, jouluksi, koska aatto on ihan kohta! :D

Meidn perheen joulusuklaat ne siinä odottelee ottajiaan! ;)

Nyt vielä viimeistelyt tanssiasuihin ja tanssit läpi useita ja useita kertoja. Sitten unta palloon! Toivottavasti uni tulee hyvin tänä yönä!

Ei oo menny ihan niinku Strömsössä...

Viikko on ollut H.U.O.N.O! Keskiviikkoiltana ja torstaiaamuna aloin epäilemään, että kaikki ei ole tässä kropassa ihan kunnossa... Oikean käden ojentajaa ja siitä alaspäin kainaloon ja vähän kylkeenkin jomotteli..." Konsultoin" meidän privat-hierojaa eli siis mieheni veljeä perjantaina ja epäilyksenä oli tulehdus... Noh, kyllähän minä sen jo osasin itsekin arvailla. Jomotus kun oli sellaista kuumottavaa, kenkiä ei meinaa saada jalkaan kun joutuu alhaaltapäin kurottamaan ylöspäin... Kun ojentajaa venyttää alkaa koko käsi lämmetä ihan niin, että sen tuntee ulospäinkin! No, voihan persule! :/ Ei muuta kun vähän tulehduskipulääkettä ja kylmää. Tänään olo alkaa olemaan jo hivenen parempi, kohta otan itsestäni mittaa ja meinaan föönata hiukset, katsotaan kuin mun käy!

Syömiset olen pyrkinyt kuitenkin pitämään ihan kunnossa, mitä nyt yks Hese-reissu kanawrappeineen ja eilen syöty ihana ihana MakuLakun Natural Sweet luomu-lakupussi. Ne tais nousta heti mun herkkulistan kärkeen. Siis kaikki ainekset luomuna, niin paljon makua! 80gramman pussi on melkein jopa liikaa!

Ja perjantaina kaupasta tarttui mukaan jo pitkään mietinnässä olleita tuotteita. Goji-marjoja olen meinannut ostaa jo monesti, mutta jostain syystä olen ne aina jättänyt kauppaan. Nyt kuitenkin ne lähti mukaan ja nehän on herkkua! Tänään aamulla ne päätyi mun lautaselle luonnonjugurtin, vadelmasoseen, myslin ja pellavansiemenien kera, Oi Nam! Leaderin palautusjuoman ostin ihan siitä syystä, että olen aiemmin ostanut aina valmiita palautusjuomia, mutta nyt tahdon kokeilla tuota sekoiteltavaa jauhetta. Harkitsin kaupassa ja jo ennen sinne menoa, että ostaisko kaikki heraproteiniit, kreatiinit yms. erikseen, mutta päädyin kuitenkin tuohon valmiiseen miksiin. Ja näin ihan siksi, että tuo yksinkertaisesti on vain helpoin tapa hoitaa palautus. Toki jos treenaisi oikeasti todella kovaa ja esim. harrastaisi kehonrakennusta niin kannattaisi etsiä itselle sopiva miksi, mutta tälläiselle normi-liikkujalle luulen, että tuo toimii aivan loistavasti ja ajaa asiansa. Ja pitihän siihen sitten ostaa tuollainen pinkki tosityttömäinen shakeri kanssa! ;)

Että sellaista tänne mun viikkoon... Nyt ei enää tarttis kun päästä treenaamaan, mutta ehkä parempi hoitaa tuo käsiasia kuntoon kunnolla... Paitsi, että kyllähän me kaikki tiedetään totuus, tiistaina alkaa tanssitunnit ja keskiviikkona on kuntonyrkkeily! ;)

Tuska-tiistai ja ravintolisät

Tänään on siis tuskainen olo! Koko yläkroppa on aivan voimaton ja kaikkiin perustoimintoihin kuluu aikaa tuplasti normaaliin verrattuna. Siksi tuntuukin etten ole saanut koko päivässä aikaseksi mitään vaikka olen koko ajan ollut toimessa. Noh, kyllä tämä tästä, huomaapahan taas liikkuneensa ja tietää sen tehoavan! Sehän on pääasia. Yökin meni huonosti vaikka illalla povasinkin muuta. Väsymys oli hurja ja olisin varmasti nukkunut kuin tukki, mutta heräsin kesken unien jäätävään vatsakipuun. Vatsa oli aivan kuin krampissa, en yhtään tiedä mistä tämä johtui ja täytyy myöntää, että yöllä pimeässä yksin vääntyillessäni alkoi hieman jo pelottaa, että mikä mättää. Jossakin vaiheessa olo kuitenkin helpottui ja sain taas nukutuksi. Aamulla kuitenkin olisi niin tehnyt mieli jäädä sänkyyn vielä ainakin tunniksi, mutta ei auttanut kun viereen pomppasi pirteä kaksi vee hokemaan "äikkä, hejää".

Mutta sitten itse asiaan...

Tälläinen katras on mulla kaapissa ravintolisiä. Möllereitä syön ihan koska haluan taata tuon omega 3:n riittävän saannin ja D-, A- ja E-vitamiinit auttavat tukemaan ravitsevaa ja monipuolista ravintoa. Omega 3:han on ihmisen sydämelle, verisuonilla ja aivoille hyväksi. Lisäksi vitamiinit auttavat lihaksien ja luitten hyvinvoinnissa, ovat hyvänä osana vastustuskyvyn kasvattamisessa ja vaikuttaahan tuo A-vitamiini näköönkin.

Kromin vaikutusta rasvanpolttajana on tutkittu paljon, mutta sen toimivuudesta ollaan edelleen montaa mieltä. Kromin kuitenkin tiedetään mm. säätelevän veren glukoosipitoisuutta yhdessä insuliinin kanssa, ja sen väitetään hillitsevän makeanhimoa. En tiedä olenko luonut itselleni siihen enemmän henkisen riippuvuuden makeanhimon poistajana vai tehoaako se todella.

Magnesiumia puolestaan syön sen takia, että sehän vaan on hyväksi. Magnesiumissa on paljon hyviä vaikutuksia niistä ihan muutamana mainittakoon: lujittaa luita, alentaa kolesterolia ja ehkäisee verenpaineen nousua, lisää fyysistä suorituskykyä ja kestävyyttä. Itse aloitin magnesiumin syönnin levottomien jalkojeni itsehoitoon. Saatoin menettää yöunia sen takia kun jalat vain sätkivät ja potkivat sekä tuntui kuin suonia olisi vedetty varpaista ja lonkista ulos. Varsinaisia suonenvetoja tuli harvoin, mutta kun tuli niin ne olivatkin sitten kipeämpiä kuin voisi kuvitellakkaan. Tässä kesällä kokeilin olla ilman magnesiumia muutaman hetken, kun ajattelin, että josko painon puotus olisi auttanut kipuihin, mutta meni vuorokausi niin kaikki kivut palasivat, joten päätin, että tästä lisästä en luovu ihan vähällä.

Tälläisiä siis tänään, jos heräsi kysymyksiä liittyen ihan mihin tahansa niin kysykää ihmeessä, voin sitten yrittää vastata omien tietojeni mukaan.