torstai 14. elokuuta 2014

Torstain mietteitä!

Olen nyt neljättä päivää ilman minkäänlaisia pahoja herkkuja ja alkuhan tämä taas vasta on. Neljä päivää on kuitenkin mennyt aika kivuttomasti ja tällä hetkellä motivaatio on korkealla. Tunnen kyllä asiasta hieman huonoa omaatuntoa ja nolottaakin myöntää kuinka koukuttunut olin taas siihen sokerin pirulaiseen. Heikko mieli tämän asian kohdalla, ei sille vaan minkään voi. Onhan se kait edes jollain tapaa hyvä, että kuitenkin tunnistaa itsessään tälläisen heikkouden...  

Tänään myös palasin ryhmäliikunnan pariin ja kävin sh´bam tunnilla. Sen lisäksi olin pyörällä töissä ja vaikkei matkaa kerry kuin muutama hassu kilometri suuntaansa niin onhan se parempi kuin ei mitään. Oli aika mukava tunne taas hikoilla ja jorailla. Ja TAAS mie muistin kuinka hyvältä se tuntuu... kesken tunnin oli taas sellainen tunnemyrsky, että meinas kyyneleet valua! Huikeat endorfiinit!



Kotiin polkiessani mietin tätä omaa liikkumistani ja päätin, että tänän syksynä liikun niillä tavoilla mistä saan eniten iloa ja hyvää mieltä. Jos se ei tarkoita juoksua niin sitten se ei tarkoita sitä. Jos joskus taas tuntuu ettei combatin tietynlainen agressiivisuus innosta niin sitten teen jotain muuta. Ajaudun todella helposti siihen pisteeseen, jolloin mun on pakko tehdä jotain asioita vaikken niistä sillä hetkellä nauttisikaan. Toki itsensä ylittäminen ja omalta mukavuusalueelta poistuminen tuovat tulosta, enkä tässä nyt tarkoitakkaan ettenkö kokeilisi uusia asioita tai pyrkisi ylittämään itseäni. Ajan vain takaa, että haluan liikkumisen tuntuvan hyvältä ja haluan nauttia siitä, ilman sen ihmeellisempiä miettimättä.

Myös syömisten suhteen olen palannut raiteilleni. En pelkästään tuon sokerin suhteen vaan myös muun syömisen. Viileämmä keittiössä on taas ollut oikeastaan ihana hääräillä ja kunnon kotiruoka on maistunut erityisen hyvälle. On syöty kaalilaatikkoa, makaronilaatikkoa, kasvissoskeittoa, salaatteja jne jne. Välipalat ja muut olen taas loksautellut paikoilleen ja aamupaloissa olen ryhdistäytynyt. Iltapalat ovat myös löytäneet oman sopivan uomansa ja tänään teki pitkästä aikaa mieli puuroa. Rehellistä kunnollista kaurapuuroa, luomuna tietenkin! Ja mikäs sen ihanampaa, kuin puuro lisukkeineen valmiiksi eteen kannettuna... noh, itsehän päällystin lapsen ihka ensimmäistä matikan kirjaa kun tätä puuroa mulle valmistettiin... en yhtään ihmettele miksi työnjako meni näin, nimimerkillä: ei yhtään ilmakuplaa! ;)

 

Mutta torstai on toivoa täynnä ja huominen perjantai siintä jo ihanasti silmissä. Mihin tämäkin viikko meni? Ihana arki, ihanat rutiinit, viekää mut mukananne... :)

2 kommenttia:

  1. Moikka! Eikös vaan olekin mukavaa palata raiteille?! Täällä pitkälti samat fiilikset kesän jälkeen. 😊 Syksy tuo toisaalta paljon touhua uusine kuvioineen, mutta aktiivisempi ote liikuntaan ja ruokailuun myös - näin uskon! 🍏 Kivaa syksyä ja onnea esikoisen koulutielle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksy tuo aina niin paljon normaalia arkea ja ihania rutiineja! <3 Kummasti koko ryhti palaa elämään ja sn jokaiseen palaseen. :)

      Poista