tiistai 11. joulukuuta 2012

Ruotuun!

Minullahan oli viikonloppuna tanssistudion ohjaajien pikkujoulut. Niitä vietettiin tässä meillä ja siitä lähdettiin sitten baariinkin oikein. Yllätin ihan itseni kun jaksoin sinne asti lähteä, vaikka oletin, että kaatuisin sänkyyn kun muut lähtevät jatkamaan matkaa. Syötiin siis hyvin ja tanssittiin jongin verran. Itsehän pidin kiinni sekä sokerittomasta että holittomasta linjasta ja tästä olen tyytyväinen. 



Yritin pitäytyä kohtuudessa muidenkin syömisten kanssa, mutta tulihan sitä noista edellä olevista pöydistä naposteltua vaikka ja mitä. Nukkumassakin olin "jo" kahdelta, eli en riekkunut tappiin asti.

Mutta siltikin, vielä näin tiistainakin viikonloppu painaa. Mun kroppa menee kyllä TODELLA herkästi sekaisin, vaikka mieli onkin hyvä naurun täyteisen viikonlopun jäljiltä. Siis unirytmit on ihan päin honkia ja vatsa on kyllä tehnyt mut hyvin tietoiseksi näistä herkuista ja "vääristä valinnoista". Kaiken lisäksi tulevan viikonlopun näytös alkaa painaa päälle ja tiedän jo monen vuoden kokemuksesta, että tällä viikolla nukutaan vähän ja huonosti. Päätin eilen illalla, että otan tän viikon kuitenkin saleilun osalta vielä ihan rauhallisesti (vaikka toisin olin etukäteen suunnitellut) ja keskityn tansseihin sekä ulkona lenkkeilyyn ja venyttelyyn. Tämä ihan siksi, että en tahdo minkäänlaisia ylimääräisiä lihaskipuja sunnuntaille, jotta pystyn toimimaan aivan täysillä sitten kun on sen aika. Ensi viikolla sitten päräytän salitreenit taas kunnolla käyntiin. Tällä viikolla tulee kuitenkin niiden virallisten tanssitreenien lisäksi treenailtua tansseja kotosalla ihan päivittäin, joten annetaan mielen ja kehon nyt paneutua vain näihin.

Ruokailut pistin kuitenkin kondikseen heti! Näistä ei anneta nyt periksi ja samantien kun otin taas tämän normaalin rytmin päälle hävisi kaikki mieliteotkin. Nyt on siis syöty taas kunnolla ja nälkä ei ole vaivannut. Proteiinia, sopivasti hiilaria ja paljon kasviksia sekä vihanneksia. Päätin ottaa aika tiukan linjan tässä ennen joulua, jottei sitten aaton ruokailut haittaa niinkään paljoa ja voi rauhassa nauttia pöydän antimista, kohtuudella tietenkin. Eilen illalla paistelin itselleni 10% naudan jauhelihaa kolmea ateriaa varten ja kyytipojaksi keitin täysjyväistä makaronia... kohta pitäisi paistella valmiiksi kanansuikaleita ja keittää sopiva määrä riisiä+ohraa. Hyvin suunniteltu on siis puoliksi tehty... Eikös vain?

Paistettuja valkuaisia, höyrytettyjä vihanneksia ja tomaattia <3
4-viljanpuuroa, mustikoita ja raejuustoa, NAM!
Olen pikkuhiljaa laitellut joulua ja ajatukset alkavat pikkuhiljaa kääntyä rauhoittumiseen, mutta vasta näytöksen jälkeen paneudun KUNNOLLA sitten joulun juhlintaan. Mites teillä muilla suunnitelmissa tälle viikolle, joulu, juhlia, treenailua? :)

2 kommenttia:

  1. Hei Tea!

    Olen tänään lukenut blogisi läpi. Kiitos siitä ihan mielettömästi! Olen n. 110-kiloisesta laihtunut n. 15 kg 4,5 kk ajalla ja vielä 25 olisi edessä. Olen 169 cm pitkä kahden lapsen töissä käyvä äiti. Kyllä tämä tunne on mahtava, mutta etenkin mielen kanssa on myös tehtävä töitä. Nyt on pientä motivaatiopulaa ollut joulukuussa havaittavissa muutenkin, sairastelua ja väsymystä. Olet mahtava esimerkki ja innoittaja, kiitos kaunis sinulle. Toivottavasti jatkat blogiasi pitkään - onhan tavoitepainossa pysyminenkin haastavaa sitten jatkossa, luulisin. Toivoisin, että kirjoittaisit muutoksesta pään sisäisissä asioissa jatkossakin, kuin myös fyysisistä. Miten kauan voit olla kotiäitinä? Miten luulet töissäkäynnin vaikuttavan treenimääriin? Itse kamppailen lasten ja treenien, lähinnä kävely ja lenkkeily, kanssa. Herään ennen kuutta töihin, joten illalla lasten nukkumaanmenon jälkeen ei kannata paljon enää virkistää, jotta ehtii sen 7-8h nukkua. Lisäksi kiinnostaa tyyliasiat, miten kuvittelet tyylisi vaatteiden kanssa muuttuvan, nyt kun mahdut mihin vain? Minua kiinnostaa tutustua itseeni, kuka olenkaan ja siihen, miten tyylillisesti uutta minää olisi mahdollista tuoda esiin. Herkuton linja alkaa tammikuussa minullakin, tai tuo sokeriton, kiitos kokemuksista. Entäpä vielä parisuhde? Kuinka jaksat fyysisen kuntoilun jälkeen vielä panostaa siihenkin? Itse en tahdo jaksaa. Kaikkea hyvää ja ihanaa, että kirjoitat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On aina jotenkin hämmentävää ja silti mahtavaa kuulla, että joku pitää mua esimerkkinä. Olen aloittanut tän blogin alunalkaen saadakseni itselleni vertaistukea ja nyt huomaan antavani sitä monille muille, vertaistuki on ainakin itselläni noussut suureen rooliin tän remontin aikana. :)

      Tässä sun kirjoituksessa olikin monta mahtavaa aihetta, joista tulisi kirjoittaa pidemmätkin tekstit. Joten toivottavasti jaksat odottaa näitä, varmasti lähiaikoina tulen tarttumaan sun kysymyksiin.

      Ja vielä kerran kiitos ja onnea omasta saavutuksestasi, siitä pitää nauttia matkan varrellakin, vaikka tiedän ettei se aina ole niin helppoa. :)

      Poista