Pieniä oivalluksia

Illansuussa pitämässä kutsuja ja aikuista mukavaa seuraa. Viimeiseksi illalla NottingHill varmasti kymmenettä kertaa ja edelleen se nostaa kyyneleet silmiin. Hyvin nukuttu yö! Aamulla kun herään 2,5vuotiaan ihaniin sanoihin ja päässä soi ensimmäiseksi Mennään hiljaa markkinoille. Olen onnellinen. Tänä aamuna sen taas tunnen ihan luissa ja lihaksissa asti. Sillätavalla haikeasti. Kohta keitän piparitaikinan. Vien esikoisen hammaslääkäriin. Muuten taidan pitää noita lapsia tänään vain sylissä (voinette arvata onnistuuko se). Ehkä minä sittenkin opettelen tämän rauhoittumisen ja hetkessä elämisen, pikkuhiljaa. Tämä taitaa olla sitä kehonhuoltoa... tai enemmänkin mielenhuoltoa.

Rakastan Kaija Koota... taas pieni paljastus minusta. :)