tiistai 23. lokakuuta 2012

Ei päätä eikä häntää!

Tiedän jo etukäteen tämän postauksen olevan ERITTÄIN sekalainen! On paljon pieniä asioita kerrottavana... tai ei ne ole edes niin pieniä, vaan enemminkin sellasia jokapäiväisiä juttuja. :)

Ensinnäkin ollaan miehen kanssa jo pitkään mietitty, miksi jauhelihasta pitää aina tehdä jotain... Siis syödäänhän me kanaakin sellaisenaan niin miksei sitten jauhelihaa? Ja eilen sitten ajattelin, että nyt kokeillaan ja tarjosin kasvisten (ja lapsille perunoita myös) lisäksi paistettua ja maustettua jauhelihaa. Hyvää oli ja kaikki söi hyvällä ruokahalulla... paitsi 5vee, joka inhoaa jauhelihaa, kun se tuntuu pahalta suussa, mutta hän sai sitten tyytyä kaikkeen muuhun mitä lautaselta löytyi. ;)


Eilinen treeni kulki hyvin... mulla oli kaveri mukana osan ajasta ja naureskeltiin mun ilmeille kun pystypunnerrukset teki viimisessä sarjassa aika tiukkaa! Oli oikeastaan tosi kivaa vaihtelua treenailla kaverin kanssa. Etenkin kun me molemmat ollaan sellaisia, että vaikka ollaan siellä ns. yhdessä niin molemmat tehdään kuitenkin omat juttumme. Kivan siitä teki myös se, että oli joku sparraamassa mua... kuulen vieläkin kaverin sanat "jaksaa, jaksaa!" Joku kerta pitäisi varmaan ottaa kamera mukaan ja ottaa hieman kuvia, näkisitte ne mun "tosi kivat" ilmeetkin! ;) 

Näytin varmasti naurettavalta ja idiootilta kun ajelin pyörällä salin jälkeen kotiin sellainen hölmön onnellinen virne naamalla. Siis tiesin kyllä, että mulla on ollut ikävä sitä tunnetta, mutta en ollut tajunnut, että ihan noin kovasti. Olo oli suorastaan huikea! Ai, niin ja kyykkyihin sai taas lisäillä painoja -tokaan sarjaan +5kg ja viimeiseen sarjaan vielä toiset +5kg! Ainut mikä nyt kaihertaa mieltä on se, että mies joutuu todennäköisesti tekemään tällä viikolla ylitöitä, joten en ole aivan varma kuinka käy mun liikuntojen. Huomena mun äiti on luvannut tulla katsomaan poikia, että pääsen kuntonyrkkeilyyn... ja perjantaina aamulla samainen äityli on luvannut katsoa taas lapsia, että minä pääsen PITKÄSTÄ aikaa joogaan! <3 Lauantaina menen ainakin salille! Tällä viikolla on kahdet kynttiläkutsutkin pidettävänä ja sunnuntaiksi on ristiäiskakku-tilaus, joten ei tässä hirveesti ehdi homehtumaan tällä viikolla, vaikka muka piti olla vähän rauhallisempi syyslomaviikko! :D

37ec0d499852f5093454c08818dfceca_large
We<3It

Ja sitten pientä valistusta tai ainakin muistutus kaikille! Syökää hedelmiä! Nyt on aivan ihania päärynöitä, mandariineja, ananasta ja omenoita tarjolla. Ihan hyviä on ollut appelsiinitkin ja rypäleet myös! Käyttäkää oikeasti näitä hyväksi! Meillä syödään hedelmiä aika paljon, ei toki liikaa, mutta riittävästi! Mikään ei ole niin hyvä, helppo ja ihana välipala kuin hedelmä. Eilenkin kuorin putkeen kolme mandariinia ja jaoin molemmille lapsille ja itselleni vuorotellen palasia välipalalla. Lapsetkin odottivat melkein linnunpoikasten tavalla seuraavaa palaa. Ja entäs ne avokadot! Meiltä löytyy nykyään näitä herkkuja kaiken aikaa kaapista. Ihania salaatin seassa, leivän päällä tai sellaisenaan. Niissähän on aika paljon kaloreita, joten mielin määrin ei kannata syödä, mutta toisaalta niistä saa aivan loistavasti ja helposti hyviä rasvoja. 

171066485816749246_uek6uins_c_large
We<3It

Tumblr_lx0pg71gec1qarz8lo1_500_large
We<3It

Unikin tuli illalla aika helposti ja yölläkin heräsin vain muutamaan kertaan. Lapset on hieman flunssaisia, joten nuorempi tallusteli yön hämärinä tunteina meidän sänkyyn, josta isäntä hänet ihanasti kanteli omaan sänkyynsä ja laittoi takaisin nukkumaan. Minä sain siis jäädä sänkyyn ja yrittää saada unenpäästä uudelleen kiinni. Täytyy kyllä antaa iso kiitoa miehelle, kun jaksaa näitä yöjuttuja hoitaa, harvoinhan niitä meillä nykyään tulee... mulla vaan katoaa samantien sekin vähäinen uni mitä nyt saan, jos joudun olemaan pystyssä kauemmin kuin 2minuuttia. Ja uni olisi tällä hetkellä aika tärkeää mulle, sattuneesta syystä. Aamulla olin taas kuin nukkuneen rukous, mutta nyt alkaa jo jotenkin tuntumaan siltä, että unta on tullut hivenen paremmin kuin hetkeen. Joten ehkä tämä uni-juttukin tästä vielä helpottaa. 

En ole koskaan tainnut mainita, että tuo mun mieheni tykkää kovasti valokuvaksesta ja etenkin sellasesta maisemakuvailusta. Eilen illalla hän lähti kuvailemaan orastavasta flunssasta huolimatta ja tässä teille muutamia hänen ottamiaan kuvia tuosta n.100metrin päästä meidän kotia.

Otava, josta tosin puuttuu  kaksi tähteä





Ja sitten loppuun kaksi biisiä, mitkä sytyttää tällä hetkellä TODELLA kovasti! Näiden voimilla eilen juoksin 10minuuttia ihan ettei mitään (jos valtaisaa hikoilua ei lasketa) ja samaisten ansiosta ne kyykytkin sujui niin hyvin! :D



Ja kiitos ja anteeksi näin pitkä ja sekalainen postaus... oli vaan asiaa ja pakko jakaa nää asiat muidenkin kun miehen ja lasten kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti