Kaikki alkoi 12kesäisenä, nyt siis jo 17vuotta sitten. Silloin päätin aloittaa tanssimisen ja se vei mennessään. Sillä tiellä olen edelleenkin. Harrastan nykyyän street/HipHopia sekä nykytanssia. Tästä voisi päätellä, että olen ollut aina liikunnallinen. Noh, en ole! Koulun liikuntatunneilla olin aina se viimeinen joka valittiin joukkueisiin. En ole koskaan tajunnut miten joku voi osata kiivetä narua pitkin salin kattoon, miten se on edes mahdollista? Ainut mikä minut ala-asteella pelasti oli se, että olin melkoisen notkea, en tietenkään mitään voimistelijoiden rinnalla, mutta noin muuten venyin kyllä kiitettävästi. Niin ja sitten löysin tanssin. Sehän pelasti myös paljon. Pidin itseäni aina kömpelönä ja isokokoisena, mutta tämä harrastus toi elämään jotain muuta. Se toi sen mahtavan tunteen, vapauden liikkeesen ja itsetunnon.
Olen useaan otteeseen alottanut salilla käymisen... ja aina lopettanut sen muutaman kuukauden jälkeen tylsänä. Olen aina ajatellut, että musta ei vaan ole vääntämään painojen kanssa yksin. Nykyisellä salillani Ladylinella olen käynyt nyt jo useamman vuoden, tosin niillä ryhmäliikuntatunneilla. Reilu kaksi vuotta sitten minulle naureskeltiin salilla kun olin viimeisilläni raskaana vielä joogassa, tytöt kyselikin multa että meinaanko lähteä suoraan sieltä synnyttämään. Viikko ennen synnytystä kävin joogassa ja olin menossa silläkin viikolla, mutta olo oli jotenkin toooooooooodella väsynyt, joten päätin mielummin mennä nukkumaan ja hyvä niin! Yöllä neljältä heräsin supistuksiin ja kymmeneltä aamulla meillä oli jo toinen rakkauspakkaus käsivarsilla. (Tulipas tähän synnytyskertomusta kerrakseen...) Mutta jooga piti mun selän kunnossa koko raskaden aikana, edellisen raskauden aikana kun kärsin kovista selkä- ja issias-kivuista.
HotBodyJooga, tanssilliset zumba ja sh'bam on mun ehdottomia suosikkeja. BodyPump on kanssa mielekästä, mutta jäänyt nyt saleilun alettua vähemmälle, oikeastaan unohtunut kokonaan. Kuntonyrkkeilyyn uskaltauduin mukaan vihdoin ja viimein viime syksynä, mutta keväällä taas en käynyt siellä... syytä en tiedä, koska tuokin laji vei mun sydämen ihan täysin.
Tämän vuoden huhtikuussa tulin siihen pisteeseen, että tahdoin taas kokeilla ihan siellä salilla rehkimistä, joten kuvioihin tuli mukaan oma Personal Traineri. Kolmessa kuukaudessa hän sai mulle draivin päälle ja nyt en ymmärrä miten olen joskus ollut ilman salilla huhkimista! Sinne voi mennä silloin kun itselle sopii, eikä tarvitse kellon perässä mennä tietylle tunnille! Nyt kesällä onkin ollut helppoa käydä siellä, kun tanssit ja nyrkkeilyt on olleet kesätauolla, mutta syksy tuo taas uusia haasteita. Tänä syksynä haasteita tuo myös miehen innostus Defendoa kohtaan... viimeistään syyskun alussa meidän perheessä tehdään taas sunnuntaisin kalenteriin merkintöjä siitä, kuka liikkuu milloinkin ja missäkin! Onneksi salilla ja Defendossa on lapsiparkit! ;) Ja onneksi on ihania sukulaisia, jotka voivat hoitaa lapsia silloin tällöin, kun äiskä ja iskä lähtee hakkaamaan säkkiä.
Näiden kaikkien lisäksi toki käyn kävelylenkillä aina miten ehtii ja jaksaa... juoksuakin olen alkanut salin ohella juoksumatolla treenailemaan ja meinannut tässä syksyn edetessä yrittää tätä lajia myös ulkoilmassa. Niin ja pyörällä liikun kaikki matkat mitkä vaan voi liikkua... kauppaan menen autolla, mutta se onkin sitten jo ihan oma tarinansa nelihenkisessä perheessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti