maanantai 3. marraskuuta 2014

Maito!

Sohittaisko sitten hieman muurahaispesää... jos joku ei vielä ole kiinnittänyt huomiota niin maito on viime aikoina noussut julkisuuteen kovastikin. Eikä niinkään hyvänä asiana...

Kautta aikojen uudet tutkimukset ovat saaneet kuluttajien karvat nousuun. Milloin rasvat ovat olleet huonoja, milloin viljat on kiellettyjan listalla, milloin karppaus on maailman parasta ja milloin pitäisi syödä kuin luolamiehet konsanaan.

FINE! Hienoa, että asioita tutkitaan ja ihmisille jaetaan tietoutta. En mene kieltämään mitään tutkimuksien tuloksia, enkä halua tällä kirjoituksellani pahoittaa kenenkään mieltä tai muuta... mietin vain, että mihin on hävinnyt ihmisten kyky etsiä sellaista kivaa keskitietä. Tämä maitoasiakin on jotenkin villiinnyttänyt hyvin monen mielen. Enkä toisaalta halua sitä yhtään vähätellä, on meidänkin taloudessa vähennetty maidon käyttöä ja siirrytty luomuun jne. Itsehän oletin pitkään olevani laktoosille yliherkkä tai muuta vastaavaa, kunnes kokeilin luomua, ja kappas ei oireita! Ei meidänkään perheessä enää juoda rasvatonta maitoa, mutta jos jollakulla on kahvin kanssa tarjolla sitä, niin en minä kuppiin sylje.

Yhdessä kommentoinnissa huomasin jopa maito-asian menneen siihen, että spekuloitiin sitä ettei luomukaan välttämättä ole luomua, meille vain kerrotaan niin. Ja hei, mistäs sen ihan oikeastioikeasti tietää. Ainut keino tähän olisi varmaan se, että olisi omat lehmät ja muut. MUTTA voin minä sanoa, että kyllä meidän kerrostalossa naapurit saattaisivat hivenen ihmetellä jos me alettais ammuuta tuossa pihalla ulkoiluttamaan. SILTIKIN voimme tehdä edes jonkilaisia VALINTOJA!

Tästä miä tein tänään ruokaa!

Toinen minkä takia tämä asia hieman nostaa myös mun karvoja pystyyn on se, pienoinen tekopyhyys mikä tämän takaa nousee... Minä en ainakaan voi OMALLA KOHDALLANI sanoa, että maito vaikuttaisi minuun siinä ja tässä ja tossa... voihan se olla, että se olikin se eilen syömäni suklaa mikä sen aiheutti. Itse en ainakaan voi sanoa, että maito olisi minusta se maailman kaikkeuden kamalin asia. Itse en voisi kirkkain silmin sanoa, että kaiken pahan alku ja juuri on maito, ja vetää siihen perään sitten esim. pussillista karkkia tai lisäaineilla varustettua proteiinipatukkaa. Minun mielipiteeni on edelleen se kultainen keskitie, vaikken mitään tutkimustuloksia tai muita haluakkaan tässä yhtään kyseenalaistaa. Mietinpä vain, että varmasti ne viime viikonloppuna nauttimani viinilasilliset saattoivat olla elimistölleni haitallisempia kuin lasillinen maitoa. ;)

Tää maito-juttu alkoi mietityttämään mua tänään kaupassa, kun kävelin maitohyllylle. Mietin, että olenkohan minä nyt huono äiti, kun syötän lapsilleni maidosta tehtyä ruokaa. Ja sitten hymähdin itselleni, voisin minä syöttää niille PALJON PALJON pahempaakin! 

Tätä siitä maidosta syntyi.

Olen puhunut, kiitos ja anteeksi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti