keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Naiseudesta

Halusin kirjoittaa minulle tärkeästä asiasta. Siitä kuinka olen löytänyt sisäisen naiseni. Siitä kuinka peittelin pitkään sitä, että oikeastaan olisin halunnut olla "tyttö".

Olen aina ollut tietyllä tapaa tarkka ulkonäöstäni... Outoa, koska olenhan ollut lihava, voisi joku ajatella, mutta MINUN mielestäni nämä kaksi asiaa eivät sulje pois toisiaan... Jokatapauksessa olen kuitenkin aina tahtonut näyttää tietyllä tavalla huolitellulta - hiukset on pitänyt olla ojennuksessa ja ihon kunnossa jne. Vaatteet ovat olleet tärkeitä ja jossain kohtaa etenkin ne huivit. Kaiken on pitänyt toimia saumattomasti yhteen ja esimerkiksi kenkien ja laukun väri eivät ole missään tapauksessa saanet olla eroavat.

Siltikin jossain vaiheessa elämää musta tuli se "hyvä jätkä" ja "ikuinen lenkkarityttö". Enkä ajatellut asiaa sen enempää. En missään tapauksessa halunut herättää huomiota, joten olin periatteessa jopa ihan tyytyväinen "osaani". Olen aiemminkin kirjoittanut siitä kuinka jossain vaiheessa ajattelin etten voi käyttää korkokenkiä enää ikinä... ihan vain siksi, että tunsin niissä itseni norsuksi lasikaupassa.

Nyt alan kuitenkin pääsemään näistä mielen esteistä eroon ja olen löytänyt sisällä uinuneen naisen. Välillä mietin, että menenkö liian pitkälle, mutta sitten yritän ajatella ettei korot tai meikki tee musta kyllä missään tapauksessa ainakaan huonompaa ihmistä. Etenkään kun se kohottaa mun mieltä ja itsetuntoa. Ja voi kuinka musta onkaan nykyään ihana tehä kaikkia "tyttöjuttuja"... vielä kun oikeesti oppisin meikkaamaan kunnolla... ;) But I´m working on it!

Haluan vain sanoa tällä sen, että olipa ihminen minkä kokoinen tai näköinen tahansa ei teilata ketään minkään ulkoisen seikan takia. Minun 15sentin korot kertovat siitä, että uskallan vihoin olla oikeasti se mikä olen. Tai toisaalta minun geelikynnet kertovat karun totuuden siitä, että olen koko ikäni purrut kynsiä ja nyt haluan siitä tavasta eroon sillä häpeän tapaani ja kamalia kynsiäni ylitse kaiken (ehkä se kertoo myös siitä ettei pahoin vaurioittuneet kynnet enää kasva kunnolla).

Ennen... pitkän kasvatusoperaation tuloksena...



Jälkeen




Annetaan ihmisille tilaa olla ja nauttia elämästä. Valitetaan vähän vähemmän ja ollaan onnellisia ihan jokaisesta päivästä!


4 kommenttia:

  1. Olet upea! Itsellä jää korot kaappiin niin painon kuin pituudenkin takia. 179cm koroilla liian tuhtina ei jotenkin natsaa.. Mutta kevennellen kohti kesää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ja siis itse olen 167cm pitkä... eli tuollaisissa koroissa sen 182cm... ;))

      Poista
  2. Korkoja odotellessa:) 161 cm ruhoni kaipaa niitä varsinkin kun aviomies 191 vaan jalkani ei kestä, painoa liikaa ja turvotuksia:/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että se aika vielä tulee. :)

      Poista