maanantai 27. toukokuuta 2013

KRAPULA!

Eilen sen sitten tein.... nimittäin aikuiselämäni ensimmäisen uunijäätelön! Olen joskus yläasteella kotitaloustunnilla tätä kyseistä tavaraa syönyt ja nyt sain jostain päähäni, että sitä on vaan PAKKO saada! Noh, pohjalle laitoin Daim-keksejä ja suomalaisia pakastevadelmia, päälle vaniljajäätelöä ja marengin!


Täytyy myöntää, että olihan se hyvää (ja aivan tajuttoman makeeta)! 

Kaiken lisäksi nyt satuin katsomaan illalla PS.I Love You-elokuvan kun se telkkarista tuli... tuo kyseinen pätkä on just sellanen kyynelkanavat auki-teos! Joten kyynelet vuolaasti valuen yritin nähdä leffasta jotain. Noh, miltäs sitten tänä aamuna tuntui???

Silmät turvoksissa, univelkaa, pää jumissa, vatsa sekaisin ja olo mitä kamalin! Itkemisestä turvonneet silmät ja sokerista/rasvasta johtuva krapula! Maanantaiaamu olikin tällä reseptillä "pelastettu"!!! Voi p***ele mie sanon!

Mutta mitä tästä taas opimme? Itkuleffat toki on joskus ihan ok, ei siinä mitään! Mutta se varsinainen opetus? Koeta nyt hyvä ihminen (minä itse siis) ymmärtää ja muistaa, että liiallinen sokeri on VAIN JA AINOASTAAN pahaksi. Loppupeleissä nykypäivänä piilosokeria tuntuu olevan hieman joka paikassa, joten miksi ihmeessä sitä pitää vielä lisätä omaan ruokavalioonsa... en nyt kuitenkaan tarkoita ettenkö jatkossakin söisi silloin tällöin karkkeja tai kakkuja yms. mutta sainpahan taas muistutuksen siitä, millaisen olon voi itselleen saada vetämällä "sokeriöverit". Ja muistutuksen kautta osaan taas hetken ainakin pitää itseni aisoissa tuon liiallisen sokerin kanssa.

Kuva Googlesta

Toki eilisessä pommissa oli mukana myös rasva! Keksien rasva ei todellakaan ollut missään parhaassa mahdollisessa muodossa, vaan juuri siinä epäsuotuisammassa kovassa (tyydyttyneessä) muodossa. Toki ihmisen keho tarvitsee rasvoja toimiakseen, mutta ei näitä tämän kaltaisia rasvoja, vaan juurikin niitä pehmeitä, tyydyttymättömiä rasvoja. Sokerin ja rasvan yhdistäminen onkin ehkä se huonoin vaihtoehto.
Kuva Googlesta
Mutta jälkeenpäin ei voi muuta sanoa kuin, että tulipahan tehtyä! Tämä viikko alkoi tosiaan hyvinkin sumeissa ja krapulaisen oloisissa tunnelmissa... Kovasti yritän tässä kompensoida oloani ihanilla tuoreilla ja terveellisillä ruuilla... illaksi sitten töihin ja päänsäryn tasosta riippuen tämän jälkeen lenkille joko kävellen tai juosten. Sitten toivon nukkuvani ensi yön kuin tukki ja herääväni huomenna aamulla aivan uutena ihmisenä! ;)


 Aamiaisena tänään banaania, mansikoita, Bonne:n mansikkasosetta sekä rahkaa blenderin kautta lautaselle ja sekaan itse tehtyä mysliä... Palan painikkeeksi vielä keitetty kananmuna ja sammiollinen kahvia! ;)

Toivottavasti teidä viikko on vierähtänyt käyntiin mukavammissa merkeissä kun mun! Onneksi se ei paljoa vaadi... ;)

6 kommenttia:

  1. Hahah mäkin katoin ton leffan ja voi hyvänen aika sitä itkemisen määrää ja nenäliinapaketin kulumista :D Enpä ennen tuota tiennyt mikä on nyyhkyleffa, korkeintaan naureskellu sellasille kun jotkut puhuu :D Ja tosiaan on vieläkin silmät ihan turpeena tuosta kokemuksesta, enkä nyt oikeestaan tiedä voiko sitä leffaa hyväksi sanoa, vähä sekavat fiilikset :D Varmaan hyvää tuommonen kakku! :) Kyllä nuo olot lähtee kun taas syö fiksusti, juo paljon vettä ja käy vähän hikoilemassa. Niin mä ainakin ajattelin tehdä, mullakin meinaan meni muutama karkki tuossa mitä ny räältä niitä pystyin syömään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie olen kyllä vähän kaikkien elokuvien ja sarjojen kanssa just tällänen... kyyneleet on tosi herkässä! Mut tää kyseinen elokuva on takuuvarma kyynelkanavien avaaja... en minäkään sitä väittäis miksikään mestariteokseksi tosin. ;)

      Jäätelökakku oli kyllä hyvää... mutta tosiaan muistuttaa mua hetken siitä miltä makea oikeesti maistuu. ;) Ja samanlainen resepti mulla on tän ällöttävän olon poiston suhteen. :D

      Poista
  2. :-) Minä juoksin naisten 10 :-) polvi sattu mutta juoksun varten tankkaus on antanut pari extra kg :-( toivotavsti ne ovat poissa ennen lauantaina :-)

    Nyt on himona rapuja :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, hienoa ja mahtavaa! Kymmenen kilometriä on jo melkonen matka! :) Ja eiköhän ne nesteestä ole tulleet ne kilot, eli varmasti poistuvat nopeastikin kropasta. :)

      Poista
  3. Siis täytyyhän sitä välillä nautiskella ja silloin tällöin sokeriöverit nyt ei varmasti ole pahasta. Tietty jos ola olo on kamala, ehkä vähän hillitymmin sokeriöverejä:)

    Mun viikonlopun leffaputki oli deep impact enkä sitäkään pystynyt katsomaan kun pelkkä ajatus et vauva kuolee niin mä valutan koko lattian märäksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, toki täytyy. Mut nyt meni pikkusen överiksi... ;) Joku kultainen keskitiehän tässäkin jutussa olis hyvä löytää.
      Ja joo, tollaset lapsi-jutut on kyllä kaikista kamalimpia!!!

      Poista