Harvapa meistä tälläisen kanssa syntyy, valitettavasti! |
Tänään piti ehtiä lenkille... ei se ehtimisestä olisi ollut kiinni. Mutta nämä on niitä äitiyden tärkeitä kysymyksiä taas... lähdenkö lenkille kaatosateeseen nuorimmaisen kanssa? Noh, en. Enpä taida. Ja tälläkin hetkellä istun tässä koneella, kyllä! Koska nuorimmainen vetää sängyssä päikkäreitä ja isompi leikkii (nätisti omiaan, en raaski häiritä, koska olen "muutaman" kerran kuullut siitä kuinka en osaa leikkiä tietynlaisia poikien juttuja). Ja näiden kahden kanssa en pääse lenkille. Ei minun 5vee jaksa kävellä mun lenkkiä mun tahdilla, eikä hänen tarvitsekkaan. (Jos olisi lunta, voisin ottaa pulkan mukaani ja lenkki onnistuisi!) Miehen tultua töistä minä pakkaan kynttilät kassiin ja lähden pitämään kutsuja. Näen siis aikuisia ihmisiä!! Wau! Muuallakin kuin salilla, voiko tälläistä olla??? ;) Ja kun tulen sieltä kotiin on miehen vuoro saada hetki itselleen ja päästä salille... joskus näinkin! Muistan itsekin sen ajan ennen lapsia kun ihmettelin miten perheelliset ei aina ehdi/pysty tehdä sitä mitä tahtovat just silloin kun tahtovat... Noh, olin silloin nuori enkä oikein tiennyt asiasta mitään. Lasten kanssa ei yksinkertaisesti aina ole kaikki mahdollista, eikä tarvitsekkaan olla. Esimerkiksi keskiviikko aamuisin vaikka kuinka tekisi mieli mennä salille, niin en pysty! Koska en saa lapsia hoitoon ja piste. Näiden realiteettien puitteissa pitää mennä ja muistaa se, että vaikka olisin mitä muuta tahansa, ensisijaisesti olen äiti, enkä vaihtaisi sitä mihinkään!
We<3It |
Noi on niitä treenaamisen highlighteja, kun "löytää" itsestään ihan uusia lihaksia ja tuntee sen tehdyn treenin ihan kunnolla vielä jälkeenpäinkin. Great! :)
VastaaPoistaNiin on! Ja olenhan mie tehnyt ennenkin samaisia liikkeitä, mut nyt ilmeisesti painot ja tekniikka olivat ihan kohillaan, koska treenin jälkeen jo oli sellainen olo että tunsi tehneensä. Ja varmasti combatilla oli osuutta asiaan. :)
Poista