maanantai 6. huhtikuuta 2015

Tauon jälkeen...

2010 kesäkuu juuri synnäriltä tulleena: "Valtosten pääluku taitaa nyt olla tässä... Tai JOS vielä joskus niin aikasintaan vasta viiden vuoden päästä."
2015 syksy: Mie poksahdan!



Olen voinut huonosti, ollut väsynyt, epäuskoinen, onnellinen, liikunta on ollut kamalaa huonossa voinnissa, ruoka on ollut pahaa (paitsi meloni ja porkkanat)... Vasta viimeinen viikko on ollut helpompi, mutta sitä edeltävät 9-10 viikkoa meni aika pitkälti kotioloissa ja jotenkin pärjäillessä. Tällä viikolla olen yrittänyt palailla liikunnan pariin ja syödä kunnollisesti.



Identiteettikriisi on nostanut hieman päätään. Olen maailman onnellisin tästä pienestä ihmeestä, mikä meille on vielä kerran suotu... mutta olo ei ole oma. Tällä kertaa olen ollut enemmän valmis tähän koko touhuun kuin edellisillä kerroilla. Edellisetkin kaksi raskautta ovat suunniteltuja, mutta tämä viimeinen on erityisen tarkkaan harkittu ja kovasti odotettu. Viime lokakuisen keskenmenon myötä tästä raskaudesta tuli jollain tapaa erityisen tärkeä. 

Samalla kun olemme tarkkaan harkinnet asiaa, olemme punninneet kahta edellistä raskautta ja mun omaa, ei niin ihanaa oloa niiden aikana tai niiden jälkeen. Se miten mun oma olo on heittänyt näissä kahdessa edellisessä laittoi meidät todenteolla miettimään lähdetäänkö kolmatta edes yrittämään. Toki asiaan vaikutti myös mun ikä (kahden viikon päästä jo 32v.) ja sanoinkin, että nyt on sen aika mulla, jos vielä yksi halutaan. Ikä toki on myös tuonut lisää kokemusta ja jollakin tapaa kasvattanut mua ihmisenä. Lisäksi mun tukiverkko on tällä hetkellä täysin erilainen kuin edellisien raskauksien aikana... edellisiä olen odottanut ns. yksin, tällä hetkellä mun ympärillä on äitejä ja raskaanakin lähipiiristä on 5 mun lisäksi (laskinkohan edes oikein). Eli näitä raskaus ja äitiys asioita voi jakaa ihan huoletta, eikä tarvitse miettiä, että ei tuota nyt yhtään kiinnosta, kun ei itse ole samassa tilanteessa. Loppupeleissä kuitenkin tämä raskaus on hyvinkin pitkälti se asia mikä on päällimmäisenä mielessä. Ja näinhän sen kuuluukin olla... mulle kuuluu tällä hetkellä raskautta ja äitiyttä ja niin se vain menee.



Lähtökohta on siis melko erilainen... siltikin pelkään sitä heittääkö mun jaksaminen ja oleminen taas. Olen kuitenkin pyrkinyt olemaan luottavaisin mielin. 

Toinen asia mikä saa mut varpailleni on tämä paino... se kun on edellisien raskauksien aikana noussut aivan liikaa ja tottakai taas mietityttää mitä tästä tällä kertaa tulee. Se on tavallaan sääli, että jo 2 raskautta on mennyt niin että olen vain ja ainoastaan ahdistunut painostani enkä ole antanut itselleni lupaa nauttia raskaudesta. Nyt pyrin toisenlaiseen ajatteluun, mutta huomaan kuitenkin löytäväni itseni liian usein vaa'alta ja miettiväni painoa... eihän se nyt voi olla ainoa asia mikä tässä päässä pitäisi pyöriä. 



Mutta luottavaisin mielin ja äärettömän lämpöisin sydämin kanssa jatketaan meidän perheessä tätä kevättä. 

9 kommenttia:

  1. Ihanaa, ihanaa! Tosi paljon onnea. Aivan mahtavia uutisia.

    VastaaPoista
  2. Voi että ja paljon onnea! Kyllä sitä painoasiaa tulee mietittyä tottakai jos on vähänkin altis lihomaan (eikä kuulu niihin imetys laihduttaa tyyppeihin). Mutta musta terveellinen ruokavalio raskauden aikana tekee vauvallekin hyvää ja parantaa sitä omaa jaksamista! Ihanaa kyllä kuulla että kolmanteen päädyitte, itsellä tässä just unitissiä imuttelee kuukauden ikäinen pikkukolmonen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki itse pystyy vaikuttamaan todella paljon. Onnea teidän vauvantuoksuiseen arkeen. :) Ja kiitos.

      Poista
  3. Ihanaa, paljon onnea! <3 Täällä kirjoittelee sama, joka kommentoi silloin viime syksynä sitä keskenmenojuttua, itsekin sain keskenmenon melkein samaan aikaan silloin. Nyt täälläkin odotetaan vihdoin vauvaa monen vuoden odottamisen jälkeen, laskettu aika myös syksyllä! <3 Ollaan muuten samalta paikkakunnaltakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea teillekin! <3 Ollaankohan me mahdollisesti syyskuussa samoihin aikoihin synnyttämässä? ;)

      Poista
    2. Kiitos! <3 Nähtäväksi jää, meillä LA lokakuun alussa. ;)

      Poista
  4. Tää uutinen saa hymyn huulille vielä tätäkin kautta. :) Ihan mahtavaa ja ihanaa kevättä sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omasta olosta huolimatta, kyllä tämä hymyilyttää. <3 Samoin teille ihanat! :)

      Poista