tiistai 5. marraskuuta 2013

Itsetunto kasvussa!

Tämä alkuviikko on ollut yhtä tunteiden myllerrystä. Sunnuntaina vallinnut helpotus opintojen suhten muuttui eilen huikeaksi vuoristoradaksi. Olin kun hermoheikko... stressi purkautui, ei ehkä maailman parhaalla tavalla, kun tunteet heitteli, kaikki itketti ihan kaiken aikaa, takki oli aivan tyhjä ja päänsärky yllätti aika takavasemmalta ja TODELLA lujaa. Mutta siitä selvittiin... Tänään puolestani olen pursunnut energiaa enemmän kun Luoja ties milloin viimeksi!

Mistä pääsemmekin aiheeseen itsensä ylittäminen! Tänään sen tosissaan tein... kävin yli kahden vuoden (kröhöm ehkä se on enemminkin lähempänä kolmea vuotta) tauon jälkeen spinningissä! Vain puolen tunnin mittaisessa, MUTTA se oli elämäni ensimmäinen spinnu missä oli kivaa ja toisiksi viimeisessä biisissä ehkä jo vähän fiilistelinkin... biisivalinta (Aviciin Wake me up-joku remix) toki saattoi vaikuttaa asiaan jokseenkin kiitettävästi! ;) Olen miettinyt, onko mun spinning kammo vain kiloista johtuvaa vai eikä mua oikeasti vain "ole luotu" tuota lajia varten, mutta nyt ainakin meinaan yrittää saada kyseisen lajin palettiini mukaan.

Onhan se ehkä pikkusen helpompi spinnata tän kokosena...

...kuin tän!

Se miksi nämä itsensä ylitykset ja lajikokeilut on mulle niin tärkeitä ja suuria juttuja on tämä mun menneisyys. Muistan kuinka vasta "hetki" sitten soitin kotoa Tonille, että käy kaupassa, kun en itse päässyt ovesta ulos, kun en kehdannut lähteä ihmisten ilmoille. Siitä on aivan pieni aika kun pyysin Tonia jopa tankkaamaan auton, jos mun oli pakko mennä jonnekin ettei mun vahingossakaan tarvinut nousta autosta ylimääräsiä kertoja muiden nähtäväksi. Siitä on NIIN vähän aikaa, kun tarvitsin tuota miestä AIVAN KAIKKEEN, kun olin lähes toimintakyvytön itse. Joskus oikein ihmetyttää miten tuo ihana mies on vielä mun rinnalla, kun on joutunut kokemaan mun kanssa tälläisiä asioita. Mutta toisaalta, ehkä juuri ne asiat on niitä, mitkä on hitsanneet meistä sen parin mitä me ollaan nyt. Ehkä juuri ne epätoivon hetket, kun olen ollut täysin riippuvainen toisesta ovat luoneet meidän suhteelle sen vakaan ja vankkumattoman pohjan ja etenkin sen luottamuksen.

Se häpeä omaa kehoaan kohtaan on syöpynyt niin tarkasti mun mieleen, että pyrkii sieltä vieläkin joskus pinnalle. Siitä syystä mulle tuottaa vaikeuksia kokeilla uusia juttuja ja tehdä tuntemattomia asioita. Siitä syystä näinkin yksinkertainen asia, kuin tämä spinningissä käynti on mulle suuri. Mutta NYT voin rehellisesti sanoa, että alan olemaan valmis näihin asioihin. En ehkä olisi viisi tai kolmekaan vuotta sitten uskonut ikinä sanovani näin... mutta nyt alan olemaan jälleen valmis elämään ja kokemaan asioita! Nyt alan uskaltamaan elää niin kuin kovin moni muu tekee aivan ajattelematta, koska se on normaalia.

Aviomiehen avautuminen:
Näin toisena osapuolena voin sanoa, että olen älyttömän ylpeä ja helpottunut Teassa tapahtuneesta muutoksesta! Jossain vaiheessa olo tuntui jo epätoivoiselta kun yritti saada yksin hoidettua kaikki asiat ja rohkaista toista tulemaan ja tekemään mukana. Jopa mun katkeamaton pinna oli aika lähellä totaalista repeämistä kun sitä koitteli kaksi rasavilliä ja rakkaan vaimon huolestuttava tila kun toista ei meinannut saada edes kotoa ulos. Onneksi kovan työn ja tuskan jälkeen löytyi kuitenkin vielä jostain se vahva nainen keneen rakastuin ja nyt hänet on saatu uuteen kukoistukseen. Heikompi luonteinen olisi voinut tyytyä asemaansa mutta onneksi tuota vaimo-kultaa on siunattu aikamoisella luonteella! Haluaisin myös kiittää kaikkia tuttuja ja tuntemattomiakin jotka ovat tukeneet ja auttaneet Teaa ja sitä kautta koko meidän perhettä kaikilla mahdollisilla tavoilla saamaan vaimoni elämän ja itsetunnon kohdalleen!  

Täs myä!

2 kommenttia:

  1. Voi kuinka kivasti kirjotettu sun mieheltäs! :) On se huono itsetunto ja itsensä häpeäminen vaan ikäviä asioita. Ite harrastin ja vieläkin harrastan itseni peittelyä vaatteilla ja (ehkä onneksi!?) koin sen riittäväksi ettei kukaan varmaan huomaa että oon lihava.. Ikävää aikaahan tuo oli, kun ei ollut itseensä koskaan tyytyväinen. Kiva että kokeilet uusia asioita! Tuota puolta kannattaa tosiaan harjoittaa! Itsensä ylittäminen tekee hyvää, vahvemmaksi ja ylpeämmäksi :) Ja jos vielä jokin pelottaa niin kannattaa sitten motivoida vaikka palkitsemisella. Ja jos jokin meinaa harmittaa niin katselee just niitä vanhoja kuvia ja koittaa ymmärtää miten asiat on nyt paljon paremmin :) Nautihan spinningistä! Itekin koitin sitä joskus saada päiväjärjestykseen mutta mun juttu se ei kyllä ollut :D Vetelin siellä aina ihan omalla vauhdillani kun ärsytti se ainanen seisomaannousu, pepun ja jalkojen puutuminen puhumattakaan käsistä :D Vei vähän idean siitä,liikunnan pitää olla kuitenkin hauskaa tai vähintäänkin mukavaa :) Mun juttu on löytynyt sittemmin CrossFitistä kun kyllästyin yksin salilla puurtamiseen :) Kaikkee pitää kokeilla ja pyrkiä sieltä mukavuusalueelta välillä poiskin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Itsensä likoon laittamista ja mukavuusalueelta poistumista tässä juuri harjoitellaan ja haetaan takaa näillä kokeiluilla. Välillä se vaatii enemmän kuin toisinaan, mutta tärkeintä on muistaa olla ylpeä omista saavutuksista ja itsensä ylityksistä, vaikka ne olisi kuinka pieniä tahansa. :)

      Poista